Mimmi on järkyttynyt ison pilvenpiirtäjän rakentamishankkeesta kotilähiössä ja vieläpä puistoalueella, jossa kasvaa paljon isoja vanhoja puita. Mimmi yrittää saada aikuisten huomion, mutta he eivät näytä olevan huolissaan rakennushankkeesta. Aikuisten välinpitämättömyydestä huolimatta Mimmi päättää tehdä asialle jotain.

VAIKUTTAMISKEINOT

1. Pohtikaa yhdessä:

• Minkälaisia keinoja Mimmi ihan aluksi käytti vaikuttaakseen rakennushankkeeseen?
• Mitä vaikutusta keinoilla oli?
• Mitä Mimmi sitten päätti tehdä?
• Mitä Mimmi, Jacob ja puhuvat koirat tekivät yhdessä? Minkälaisia vaikutuksia heidän toimillaan oli?

Opettajan kannattaa muistuttaa oppilaita siitä, että yksittäinen ihminen, lapsikin voi vaikuttaa asioihin paljon. Myös päättäjien tulee ottaa oppilaiden ja lasten mielipide huomioon heitä koskevissa asioissa.

2. Listatkaa yhdessä erilaisia vaikuttamisen keinoja eli tapoja, joilla ihminen voi vaikuttaa ympäröiviin asioihin. Lajitelkaa lopuksi keinot rakentaviin ja hyviin vaikuttamisen keinoihin sekä huonoihin ja lainvastaisiin vaikuttamisen keinoihin.

Voitte myös pohtia tarkemmin, minkälainen adressi tai mielipidekirjoitus on järkevä, miten päättäjiin kannattaa ottaa yhteyttä, miten mielenosoituksessa tulee käyttäytyä tai miten kannattaa ottaa kantaa keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

Rakentavat vaikuttamisen keinot	Huonot ja jopa lainvastaiset vaikuttamisen keinot
Adressin/vetoomuksen/lakialoitteen perustaminen tai             allekirjoitus	Typerät adressit
Mielipidekirjoituksen tai vastineen kirjoittaminen	Vihapuhe
Yhteydenotto päättäjiin	Päättäjien häiriköinti ja ahdistelu
Kansalaisjärjestössä tai liikkeessä toimiminen	Lainvastaiseen liikkeeseen liittyminen
Keskusteluun osallistuminen esim. sosiaalisessa mediassa	Vihapuhe ja mielipiteen perustelemattomuus
Asiasta tiedottaminen muille	Asian tyrkyttäminen
Posterit ja julisteet	Rakennuksien töhriminen, vandalismi ja tuhoaminen
Mielenosoitukseen osallistuminen	Häiriköinti mielenosoituksessa
Oma esimerkki ja arkiset valinnat	Ajatus siitä, että omilla valinnoilla ei ole merkitystä
Äänestäminen	Äänestämättä jättäminen

 

3. Draamatehtävä

Opetelkaa erilaisia vaikuttamisen tapoja draaman keinoin. Kolmen hengen ryhmille jaetaan yksi ei rakentava vaikuttamisen keino. Ryhmä näyttelee ja muut koittavat arvata, mistä on kyse. Tämän jälkeen ryhmä näyttelee vaikuttamisen keinon siten, että se on rakentava.

4. Minä vaikutan

Ota selvää, miten voit vaikuttaa sinua koskeviin asioihin:

• kotona
• omissa harrastuksissasi
• omalla kotipaikkakunnalla

Ottakaa ryhmissä selvää, miten lapsi voi vaikuttaa omalla kotipaikkakunnallanne asioihin.

Pohdi yksin, mihin asiaan omassa elämässäsi haluaisit vaikuttaa. Mikä olisi paras keino vaikuttaa valitsemaasi asiaan? Keksi ja kirjoita siihen sopivat vaikuttamiskeinot.

5. Vaikuttaminen koulussa: oppilaskunta

Jokaisessa peruskoulussa on oppilaskunta. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan edustajisto koulun oppilaista, jotka tekevät päätöksiä aivan kuten eduskunta ja hallitus tekee kansalaisten puolesta päätöksiä valtion tasolla. Oppilaskuntatoiminnan avulla voi helposti harjoitella päätöksentekoa ja vaikuttamista.

Listatkaa taululle, mihin koulunne asioihin haluaisitte vaikuttaa. Muodostakaa ryhmät sen mukaan, ketkä ovat esimerkiksi kiinnostuneita kioskitoiminnan kehittämisestä tai ketkä ovat kiinnostuneita välituntitoiminnan kehittämisestä. Suunnitelkaa ryhmissä toimenpiteet, kuinka asiaa voidaan lähteä ajamaan eteenpäin ja toteuttakaan suunnitelmanne.

Joskus ihmiset valittavat epäkohdista, mutta eivät tee asioille mitään. Usein myös annetaan parannusehdotuksiksi utopistisia eli sellaisia ehdotuksia, jotka ovat aivan mahdottomia toteuttaa. Oppilaiden kannattaa jo omissa suunnitelmissaan ottaa huomioon se, ettei asia mene valittamiseksi eivätkä toimenpide-ehdotukset ole mahdottomia toteuttaa.

Lopuksi pohtikaa, mitä eroa on valittamisella ja vaikuttamisella? (Vaikuttaminen on yleensä aktiivista toimintaa)

Vaikuttamiskampanjat – esimerkkinä Greta Thunberg

Kampanjointi tarkoittaa toimia, joilla yritetään aktiivisesti vaikuttaa johonkin asiaan.
Greta Thunberg on vuonna 2003 syntynyt nuori ruotsalainen, joka nousi julkisuuteen vuonna 2018 osoittamalla mieltään Tukholmassa valtiopäivätalon edustalla yksin pahvisen kyltin kanssa. Hän halusi saada huomiota ilmastonmuutokselle ja sen pysäyttämiselle. Mieltä osoittaessaan hän oli poissa koulusta ja lopulta hänen esimerkkinsä käynnisti maailmanlaajuisen koululakkojen kansanliikkeen sekä aktiivisemman keskustelun ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Vuodessa Gretasta on tullut ilmastoaktivisti, joka tunnetaan kansainvälisen ilmastolakkoliikkeen perustajana. Vuonna 2019 Greta piti YK:n ilmastokokouksessa vaikuttavan puheen ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta. Greta on esimerkki siitä, kuinka yksikin ihminen voi vaikuttaa. Lopulta yhden ihmisen pieni vaikutusyritys kasvoi isoksi vaikuttamiskampanjaksi.

6. Ota selvää Greta Thunbergin vaikuttamiskampanjoinnista sekä lue aiheeseen liittyviä uutisia internetistä.

7. Vaikka Gretan vaikuttamiskampanja on maailmanlaajuinen ja näyttävä, on tärkeä huomata, että alun alkaen kaikki lähti yhden ihmisen arjen teosta. Jokainen ihminen voi vaikuttaa omilla arkisilla teoilla ja valinnoilla. Listatkaa yhdessä tekoja, joilla voi vaikuttaa.

Esimerkiksi:

• Ostopäätökset
• Lajittelu
• Kierrättäminen
• Kirpputoreilla käyminen
• Julkinen liikenne jne.

Lakko, mielenosoitus, banderollit

Greta Thunbergin esimerkin innoittamana monet oppilaat ovat ilmastolakkoileet eli osoittaneet mieltään jäämällä pois koulusta ja pyrkineet vaikuttamaan päättäjiin mielenosoitukseen osallistumalla. Mielenosoituksessa oppilailla on ollut aiheeseen sopivia kylttejä eli banderolleja, joissa on iskulauseita. Iskulauseita on myös hoettu ja huudettu ääneen, jotta päättäjät kuulisivat, mitä mielenosoittajilla on sanottavana. 

8. Suunnitelkaa ilmastoaiheiseen mielenosoitukseen sopivia iskulauseita ja valmistakaa niistä vaikuttavia kylttejä eli banderolleja. Voitte ilmastonmuutoksen sijaan myös jonkin muun ympäristöön liittyvän aiheen.

Tutkikaa ennen suunnittelua netistä kuvia ilmastolakoista. Minkälaisia kylttejä muut ovat keksineet? Pohtikaa myös, kannattaako kirjoittaa suomeksi vai englanniksi.

Adressi

Suomessa kansalaiset voivat jättää eduskunnalle lakialoitteita. Kun adressiin tai vetoomukseen on antanut allekirjoituksensa yli 50 000 nimeä, vetoomus menee eduskunnan käsittelyyn. Adresseja voi laatia ja allekirjoittaa internetissä. Suosituimpiin adresseihin osallistuu jopa satojatuhansia ihmisiä. Monet asiat päätyvät sitä kautta päättäjien tietoon. Asialliset ja hyvin kirjoitetut adressit saavat näkyvyyttä. Yksi tunnettu vetoomus on ollut toive kesäajan poistamisesta.

9. Laadi oma adressi eli vetoomus jonkin asian puolesta.

Mielipidekirjoitus

10. Useissa sanomalehdissä on mielipidekirjoituspalsta lukijoiden kirjoituksia varten. Etsi internetistä esimerkiksi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksia. Usein Helsingin Sanomissa julkaistaan myös lasten ja nuorten kirjoittamia mielipidekirjoituksia. Mistä aiheista viime aikoina on kirjoiteltu?

11. Ota kantaa omalla mielipidekirjoituksellasi. Onko kaupungistuminen ja rakentaminen edistystä, kuten elokuvassa jotkut näin tokaisivat? Voit kirjoittaa myös esim. siitä voiko taiteella, kuten elokuvalla vaikuttaa.