keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Saimaan luonto ja kulttuuri

1. Selvittäkää Saimaan sijainti Suomen kartalla. Tutkikaa Saimaan karttaa tarkemmin ja selvittäkää mitä kaupunkeja Saimaan rannoilla on. Keskustelkaa ovatko oppilaat käyneet Saimaalla ja jakakaa kokemuksia. Voitte myös suunnitella retken tai luokkaretken Saimaalle.

2. Saimaan kaikki saaret ovat erilaisia. Piirtäkää oma saari ja muodostakaa luokan seinälle saaristo. Voitte nimetä saaret ja keksiä koko saaristolle yhteisen nimen. Voitte myös keksiä tarinoita saariston historiasta, luonnosta ja elämästä.

3. Saimaan luonto on monimuotoinen ja siellä elää paljon lajeja. Muistatteko mitä lajeja näitte elokuvassa? Kirjatkaa lajit ylös taululle ja jokainen valitsee yhden lajin, johon tutustuu paremmin tai piirtää. Tehtävän voi yhdistää saaritehtävään ja sijoittaa lajit saaristoon.

4. Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Selvittäkää miten Saimaa on aikojen kuluessa syntynyt. Tehtävän voi tehdä luokan kanssa yhdessä jakaen pareille tai pienryhmille yhden aikakauden ja muodostaa luokan yhteisen aikajanan.

5. Ihminen saapui Saimaalle yli 10 000 vuotta sitten hyvien kalavesien ja riistan houkuttelemana. Ihmiset mieltyivät erityisesti aurinkoisiin hiekkarantoihin, joille johtivat sokkeloiset ja kalaisat vesistöt. Ihmisen historiasta kertovat veden alle jääneet kivikautiset jäljet ja maalaukset kallioissa. Tutustukaa ihmisen historiaan ja vaiheisiin Saimaalla ja yhdistäkää se edellisen tehtävän aikajanaan.

6. Elokuvassa Emika ja Antti kävivät katsomassa Savonlinnan vesillä uiskennellutta harvinaisuutta, mandariinisorsaa. Mandariinisorsa ei pesi Suomessa, mutta sen saattaa toisinaan tavata yksittäisinä yksilöinä muiden sorsien seassa. Linnun alkuperäinen pesimäalue sijaitsee Kiinassa ja Japanissa. Suomeen saapuneet mandariinisorsat ovat todennäköisesti Eurooppaan pesiytyneitä tarhakarkulaisia. Valkoposkihanhea pidettiin 1990-luvun lopulla lähes yhtä eksoottisena Suomessa harvoin tavattuna arktisena vieraana. Valkoposkihanhi kuitenkin yleistyi nopeasti ja se on monille rannikkoseudun asukkaille toisinaan jopa harmillisen tuttu. Keskustelkaa vieras- ja tulokaslajeista ja luonnon muuttumisesta. Mitä mieltä olette uusista lajeista? Miksi uusia lajeja saapuu Suomeen? Oletteko huomanneet joidenkin lajien vähentyneen, mahdollisesti siirtyneen pohjoisemmaksi?
Vieraslaji on laji, joka on siirtynyt ihmisen avustuksella, kuten mandariinisorsa on siirtynyt Eurooppaan. Tulokaslaji taas on siirtynyt itse uusille alueille.

7. Emika ja Antti keskustelivat elokuvassa lintukodosta. Suomalaisen muinaisuskon mukaan lintukoto oli myyttinen paikka, jonne linnut muuttivat talveksi. Maailman uskottiin olevan litteä ja lintukoto sijaitsi etelässä maailman reunalla, kohdassa, jossa taivaankansi ja maanpinta kohtasivat. Linnut lensivät lintukotoon linnunrataa pitkin. Linnunradan suomenkielinen nimi juontuu tästä. Lintukodossa kaikki oli pientä, koska taivaankannen reuna oli lähellä. Selvittäkää yhdessä suomalaisen muinaisuskon käsitys maailmanrakenteesta ja keskustelkaa siitä. Miksi ihmiset ovat uskoneet kylmään Pohjolaan, josta taudit levisivät, eteläiseen lintukotoon ja taivaankantta pystyssä pitäneeseen maailmanpylvääseen? Keskustelkaa myös siitä mitä lintukodolla tarkoitetaan nykyaikana. Voitte piirtää erilaisia käsityksiä lintukodosta.