Elokuvassa seurataan 11-vuotiasta Linhia ja 9-vuotiasta Tienia, ja sitä, miten he selviytyvät perheen arjesta äidin lähtiessä yllättäen kotimaahansa Vietnamiin hoitamaan sairastunutta isoäitiä. Tyttöjen elämää salaa seurannut naapurin tyttö Pauline ilmaantuu pian mukaan kuvioihin, ihmetellen sisarusten tilannetta ja erilaista elämää.

Palauttakaa mieleen elokuvan tapahtumia ja yksityiskohtia seuraavien kysymysten avulla:

• Minkälainen on Linhin ja Tienin perhe? Keitä kaikkia siihen kuuluu?
• Miten kuvailisit sisaruksia ihmisinä? Minkälaisia he ovat luonteeltaan, minkälainen on heidän keskinäinen suhteensa? Entä miten kuvailisit perheen äitiä?
• Minkälaiset välit äidillä ja perheen lapsilla on? Onko äiti huolehtivainen ja hoivaava, antaako hän tyttärilleen itsenäisyyttä ja vastuuta? Miten äiti ylipäänsä kohtelee lapsiaan?
• Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia huomaatte Linhin ja Tienin välillä?
• Muuttuvatko sisarusten välit elokuvan aikana? Entäpä lasten ja äidin välit?
• Pohtikaa lopuksi elokuvan kautta perheen merkitystä itsellenne. Keitä kuuluu omaan perheeseesi? Mitä teette yhdessä, mistä juttelette? Uskallatko puhua vanhemmillesi aroistakin asioista? Jos sinulla on sisaruksia, minkälainen on keskinäinen suhteenne?

  Käykää pohjustukseksi läpi MLL Nuortennetin huomiot hyvään perhe-elämään liittyen.

Elokuvan aikana pikkusisko Tien yrittää useaan kertaan puhua isosiskolleen Linhille haluistaan ja tarpeistaan mutta isosisko ei näytä kuuntelevan häntä. Sisarukset joutuvatkin hankalaan tilanteeseen esimerkiksi silloin, kun Tien järjestää juhlat tyttöjen kodissa.

• Tutustukaa vielä Mielenterveysseuran vinkkeihin kuulluksi tulemisesta ja kuuntelemisesta. Pohtikaa sitten, miten sisarukset olisivat voineet toimia paremmin ongelmatilanteissa, toisiaan kuuntelemalla.

Kuulluksi tuleminen ja toisen kuunteleminen Yksi kohtaamisen tarjoamia mahdollisuuksia on tulla kuulluksi. Kuuntelun arvokas taito on ehkä yksinkertainen, mutta sen toteuttaminen arjen kiireissä ei aina tule luonnostaan. Kokeile seuraavia vinkkejä vaikka ystävän tai perheenjäsenen kanssa tänään, ja ole aidosti läsnä tilanteessa. Huomaatko eroa rutiininomaiseen kuunteluun? Katso henkilöä, joka puhuu. Ole kasvotusten, ja katso puhujaa silmiin. Keskity kuuntelemaan, mitä hän sanoo. Ilmaise eleillä, ilmeillä ja lyhyillä ilmaisuilla, että kuuntelet toista. Odota vuoroasi, älä keskeytä. Malta olla kertomatta heti omia kokemuksiasi. Sano, mitä haluat sanoa. Kysy toiselta täydentäviä kysymyksiä. Kerro ajatuksistasi tai tunteistasi. Rohkaise ja kannusta toista tarvittaessa. Voit myös toistaa lyhyesti kuulemasi ja näin varmistaa, että olet ymmärtänyt oikein. Lähde: Suomen Mielenterveysseura

 

Erilaiset perheet

Perheitä on monenlaisia, ja vaikka päällisin puolin asiat näyttäisivät täydellisiltä, voi täydelliseltäkin tuntuvan perheen elämässä ilmetä säröjä. Elämäntilanteet muuttuvat joskus nopeasti ja arvaamatta, mikä voi vaikuttaa monen ihmisen elämään, eivätkä kaikki aikuiset ole aina valmiita kohtaamaan elämän eteen tuomia haasteita. Turvalliseen ja tuttuun tottuu nopeasti ja kun se viedään pois, voi tulevaisuus näyttää toisaalta avoimelta ja täynnä mahdollisuuksia mutta toisaalta myös tyhjältä ja synkältä.

• Pohtikaa, minkälaisia perheitä on olemassa (voitte käyttää apuna alla olevaa MLL Nuortennetin tekstiä). Miettikää sitten, miten Thuyn perhe eroaa perinteisestä ydinperheestä. Pohtikaa sen jälkeen, onko olemassa ns. hyviä perheitä ja huonoja perheitä, ja kumpaan ryhmään sijoittaisit Thuyn perheen. Minkälaiset asiat määrittelevät hyvän perheen, entä huonon? Minkälaisista aineksista muodostuu onnellinen perhe?

On olemassa monenlaisia perheitä. Ydinperheestä puhutaan yleensä silloin, kun perheeseen kuuluvat vanhemmat ja lapset. Esimerkiksi eron tai kuoleman seurauksena syntyy yksinhuoltajaperhe, joissa on toinen vanhemmista ja lapset. Uusperheeksi kutsutaan perhettä, jossa oman vanhemman lisäksi on isä- tai äitipuoli ja usein myös sisarpuolia. Sateenkaariperhe tarkoittaa nais- tai miesparien muodostamaa lapsiperhettä. Oman perheensä muodostavat myös sijaisperheet, joissa vanhemmat huolehtivat toisten ihmisten lapsista sekä adoptioperheet, joissa vanhemmat ovat adoptoineet lapsensa. Joskus lapset asuvat isovanhempien tai muiden sukulaisten luona ja muodostavat heidän kanssaan perheen. Jotkut voivat kokea ystävänsä perheekseen. Lähde: MLL Nuortennetti