Materiaali on tarkoitettu yläkoulun ja toisen asteen opetukseen, ja lisäksi sitä voi hyödyntää myös esim. nuorisotyössä. Materiaali koostuu kahdesta osasta:

1. VIHAPUHE JA SANANVAPAUS -osuuden tavoitteena on tukea nuoria tunnistamaan vihapuhetta erilaisissa ympäristöissä erityisesti verkossa ja harjoitella rakentavia tapoja vastata vihapuheeseen. Tehtävien avulla pohditaan vihapuheen seurauksia ja sananvapauteen liittyvää vastuuta. Tavoitteena on, että oppilaat tunnistavat harmaan alueen rangaistavan vihapuheen ja loukkaavan puheen välillä ymmärtäen, ettei minkäänlaisten loukkaavien ilmaisujen hyväksyminen ole oikein. Lataa pdf-julkaisu tästä.

 

2. DISINFORMAATIO JA VALEMEDIA -osuuden tavoitteena on tukea nuorten monilukutaidon kehittymistä ja kannustaa mediakriittiseen ajatteluun. Materiaalin tehtävien avulla opitaan tunnistamaan erilaisia dis- ja misinformaation ja huijausten muotoja. Samalla perehdytään erilaisiin työkaluihin, joita voi hyödyntää sisältöjen todenperäisyyden arvioimisessa. Lataa pdf-julkaisu tästä:

 

 

Ylläolevien pdf-materiaalien lisäksi löydät oikean reunan valikosta oppimateriaalin laajennetun verkkoversion joka sisältää mm. tapausesimerkkeihin pohjautuvia lisätehtäviä.

Tehtävien kesto on tehtävästä riippuen 30–120 min. Tehtävät pohjautuvat pääosin vuorovaikutteiseen ryhmätyöskentelyyn, ja jokaisen tehtävän kohdalla painottuu tehtävän huolellinen purkaminen koko ryhmän kanssa. Useimpien tehtävien ohessa on mediataitojen kehittämiseen ja oppilaiden omaan mediatuottamiseen painottuvia lisäideoita siitä, miten työskentelyä voi jatkaa. Vinkkejä mm. videotyöskentelyyn löydät esimerkiksi Mediakasvatus.fi-portaalista.

Opettaja, huomioithan seuraavat asiat: Vihapuhe on ilmaus, joka täyttää pahimmillaan rikoksen tunnusmerkit. Osa tehtävistä voi sisältää rajuja esimerkkejä vihapuheesta, ja ne voivat herättää monenlaisia tunteita. Aihepiirin käsitteleminen edellyttää turvallista ja kunnioittavaa ilmapiiriä. Opettajan on syytä perehtyä etukäteen materiaaliin ja arvioida jokaisen tehtävän soveltuvuus erikseen kunkin ryhmän kohdalla. Osalle oppilaista harjoitukset saattavat palauttaa mieleen muistoja traumaattisista kokemuksista. On tärkeää pyrkiä ennakoimaan vaikeat tilanteet ja varmistamaan, etteivät harjoitukset tee kenenkään oloa ahdistuneeksi tai muutoin epämukavaksi. Tehtävien myötä heränneiden tunteiden käsittelyyn ja keskusteluun ryhmän kanssa on varattava riittävästi aikaa. Vihapuhetta käsiteltäessä on huolehdittava vähemmistöihin kuuluvien yhteisön jäsenten turvallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta. On tärkeää pitää huolta siitä, ettei vähemmistönuoria nosteta esille tahtomattaan. Opettajan on hyvä pohtia ennakkoon, onko ryhmässä sellaisia osallistujia, jotka kuuluvat tyypilliseen vihapuheen kohderyhmään. Harjoituksista voi keskustella oppilaan kanssa etukäteen. Keskustelussa voi tuoda esiin, että oppilaan kokemukset voivat olla arvokas tietolähde muille osallistujille. Oppilasta ei kuitenkaan tule pakottaa jakamaan kokemuksiaan. Kaikki vihapuhe ei ole laitonta eikä kaikki loukkaava puhe ole vihapuhetta. Opetustilanteessa on syytä erikseen korostaa, että vaikkei jokin loukkaava ilmaus täyttäisikään vihapuheen tai rikoksen tunnusmerkkejä, se on silti väärin. Epäkunnioittavia ilmauksia ei tule hyväksyä. Joidenkin tehtävien ohessa on maininta Nyt tarkkana!, joka kertoo, mihin opettajan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kyseisen tehtävän kohdalla.

Tämä oppimateriaali liittyy Koulukino ry:n Osuuskunta Mediakollektiivilta tilaamaan Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot -selvitykseen (2016).

Oppimateriaalin on laatinut Katri Schroderus. Materiaalia ovat kommentoineet Koulukinon ja Mediakasvatusseuran asiantuntijat. Materiaali on tuotettu opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.