Elokuvan pahis on johtaja Kroisos Myyrä. Hänet esitetään itsekkäänä ja itserakkaana hahmona, jonka palatsissa on kultaisia patsaita ja maalauksia hänestä itsestään. Hän haluaa rikastua lisää hinnalla millä hyvänsä ja hänen iskulauseensa on ”Aika on rahaa”.

Raha on nykyelämässä niin itsestään selvää, ettei sen merkitystä tule useinkaan pohdittua. Meillä Suomessa on ollut nykyisenkaltaista rahaa vain joitakin satoja vuosia. Raha on vaihdon väline. Se tarkoittaa, että rahaa voi vaihtaa asioihin kuten ruokaan tai vaatteisiin. Ennen asioita vaihdettiin suoraan: ihmiset saattoivat sopia, että kun minä annan sinulle lampaan, sinä annat minulle vehnää. Siihenkin aikaan täytyi silti pystyä arvioimaan, minkä arvoisia asiat olivat. Koska oravannahat olivat suomalaisten tärkein kauppatavara, muiden asioiden arvoa verrattiin oravannahkoihin. Oravannahalle oli sanakin: se oli ”raha”. Käytämme siis seteleistämme ja kolikoistamme samaa sanaa kuin aikanaan käytettiin oravannahoista. Nykyrahassa oravannahan arvo olisi noin 500 euroa. Monessa paikassa on vaihdon välineenä käytetty kultaa ja hopeaa. Niitä on pidetty arvokkaina, koska ne ovat harvinaisia, kiiltävät ja niistä saa työstettyä kauniita esineitä.

Nykyään me voimme vaihtaa rahaa moniin muihinkin asioihin kuin ruokaan ja vaatteisiin.

• Mitä kaikkea voi vaihtaa rahaan eli ostaa? Luetelkaa erilaisia asioita. Kuinka paljon rahaa on tarpeeksi? Onko kaikilla maailman tai Suomen ihmisillä tarpeeksi rahaa?

Johtajan iskulause on ”Aika on rahaa”.

• Mitä se tarkoittaa? Onko se totta? Vanhastaan Suomessa on suhtauduttu aikaan hyvin eri tavoin. Vanhoja suomalaisia sananlaskuja ovat esimerkiksi ”Aika menee aatellessa, päivä päätä käännellessä” ja ”Jos tämä päivä menee, kyllä huomenna toinen eteen tulee.” Pohtikaa, mitä ajattelette kiireestä. Miltä kiire tuntuu? Entä miltä tuntuu, kun saa tehdä asiat omaan tahtiinsa?

Pohdiskelkaa Kroisos Myyrää. Tavat, joilla johtaja hankkii lisää rahaa, ovat usein melko kyseenalaisia. Hän ei välitä, mitä toisille tapahtuu.

• Millainen hän on? Onko hänellä ystäviä tai perhettä? Millainen suhde hänellä on toisiin myyriin? Hänellä on jo paljon rahaa, mutta silti hän haluaa sitä koko ajan lisää. Hänellä on jo ruokaa, juomaa, vaatteita ja varaa tehdä melkein mitä hän vain haluaa. Yrittäkää pohtia, mitä hän ajattelee saavansa, jos hänellä on vielä enemmän rahaa.

Rikkaudella tarkoitetaan muutakin kuin sitä, että on paljon rahaa. Se tarkoittaa myös, että on paljon asioita, jotka tekevät meidät onnellisiksi.

• Miettikää yhdessä, millaiset asiat tekevät teidän elämästänne rikasta. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi piirissä niin, että jokainen sanoo jonkun asian, joka tekee hänestä onnellisen. Miettikää sitten kumpi on rikkaampi: johtaja Myyrä vai Bamse?

Tehtävä 1: Työ ja palkkio

Miettikää yhdessä, millaisia töitä lapsilla on luokassa tai päiväkodissa. Töitä voivat olla esimerkiksi kattaminen, lelujen siivoaminen, kenkähyllyn järjestäminen, pöytien pyyhkiminen, ruokakärryjen nouto… Tässä tehtävässä näistä töistä maksetaan viikon ajan palkkaa. Sopikaa yhdessä valuutta, esim. keksit, karkit tai jäätelö. Ansaitusta palkasta pidetään kirjaa ja palkanmaksu tapahtuu perjantaina.

Miettikää yhdessä, kuinka paljon mistäkin työstä tulisi maksaa. Tulisiko palkkaa maksaa käytetyn ajan vai työn vaikeuden mukaan? Miksi? Riittääkö töitä kaikille? Jos ryhmässä on jo valmiiksi käytäntönä esimerkiksi päivittäin vaihtuvat järjestäjät tai apulaiset, se sopii hyvin myös tähän. Varsinkin päiväkodissa arpominen on hyvä keino.

Tutkikaa perjantaina, paljonko kukin on kerännyt palkkaa. Tehtävän kannalta on hyvä, jos palkkaa on kerääntynyt epätasaisesti. Pohtikaa sitten, minkä takia jotkut ovat saaneet enemmän palkkaa kuin toiset. Saiko töitä tehdä vain jos oli halukas ja taitava ja olivatko työttä jääneet laiskoja? Vai oliko joillakin vain hyvä onni?

Miettikää sitten, millainen tunnelma ryhmässä on, jos palkkio jaetaan sen mukaan, mitä palkkakirjaan on merkitty. Olisiko tunnelma parempi, jos palkkaa saaneet jakaisivat palkkionsa toisten kanssa? Johdata ryhmä siihen, että palkkio jaetaan – näin kokeilu päättyy pieneen juhlaan. Juhlan aikana voi miettiä, miten ryhmän työt kannattaisi tulevaisuudessa jakaa.

Tehtävä kuvaa tietenkin yhteiskuntaa mikrokoossa. Päiväkoti- tai alkuopetusikäisten kanssa ei tarvitse kuitenkaan keskustella sen suuremmista yhteiskunnallisista linjauksista vaan tehtävä sellaisenaan riittää.

Tehtävä 2: Ilmaisutehtävä

Mitä sinä sanoisit johtaja Myyrälle? Kiinnittäkää seinälle tai tuoliin johtaja Myyrän kuva. Miettikää, mitä haluaisitte sanoa johtaja Myyrälle. Miten pystyisitte ilmaisemaan asianne rakentavasti? Käykää sitten yksitellen sanomassa asianne kuvalle.