Postimies Pate -elokuva on toteutettu tietokoneanimaationa.  TV:stä tuttu Pate taas on toteutettu stop motion -animaatiotekniikalla. Stop motion  -tekniikassa staattiset esineet, esimerkiksi nuket, vahanuket tai legot, tehdään liikkuviksi. Tekniikassa hahmoja ja esineitä liikutetaan hieman kerrallaan ja jokainen vaihe kuvataan videolle tai siitä otetaan kuva. Kun kuvattu tai kuvista koostettu video näytetään normaalinopeudella, peräkkäin nopeasti vaihtuvat kuvat luovat illuusion liikkeestä.

• Katsokaa internetistä Postimies Pate -sarjan tunnuslaulu tai Areenasta Postimies Paten jakso ja miettikää, mitä eroja vanhan sarjan stop motion -tekniikassa ja elokuvassa käytetyssä tietokoneanimaatiossa on?
   

Kiinnostaako animaation tekeminen?

Ylen sivuilta löytyvä Animaatiokone on helppo, selaimessa käytettävä ohjelma, jolla voi tutustua animaation ideaan ja harjoitella tekemään itse yksinkertaisia piirrosanimaatioita. Voitte tehdä stop motion -animaation ryhmän kanssa, mutta se vaatii ennakkovalmisteluja ja tvt-taitoja. (Animaatio)elokuvaa tehdessä lapsi oppii samalla elokuvan kerronnasta ja siihen käytettävistä tekniikoista.

Alla olevat tehtävät ovat Mediakasvatuskeskus Metkan Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla -kirjasta.

• Taikokaa pehmolelut tai toisenne katoamaan – simsalabim!
  Kuvatkaa taikomistilanne, johon tarvitaan esimerkiksi lapsi ja tuoli. Lapsi sanoo taikasanat, jähmettyy paikalleen ja kuvaaja lopettaa kuvaamisen. Tuoli siirretään pois kuvasta.  Kuvaaja jatkaa kuvaamista taikurin hämmästellessä tuolin katoamista. Kokeilkaa!
  Ideoikaa erilaisia katoamistemppuja ja kuvatkaa niitä.
   
• Tehkää oma animaatioelokuva.
  Lukekaa lasten tekemä satu ja miettikää, mikä on tapahtumapaikka ja millaisessa ympäristössä tapahtumat tapahtuvat. Keskustelkaa sadun henkilöhahmoista: miltä ne näyttävät, millaisia ne ovat ja mitä tekevät. Piirtäkää, maalatkaa tai askarrelkaa hahmot ja taustat eli tapahtumapaikat. Jakakaa työtehtävät niin, että jokainen pääsee tekemään jotakin.

  Hahmojen tulee olla kooltaan noin 10–15 cm ja taustojen A2. Varmistakaa tekniikoita valitessanne, että hahmot erottuvat selvästi taustasta. Tarvittaessa hahmot voidaan rajata mustalla. Kuvaaminen käy video- tai digitaalivideokameralla. Työskentelyä helpottaa, jos kamerassa on animaatiotoiminto, jolla saadaan kamera kuvaamaan elokuvaa esim. ¼ sekunnin pätkissä. Kuvaaminen aloitetaan alkuteksteistä, hahmoja liikutetaan ja kameralla kuvataan vuorotellen ja kuvaaminen päätetään lopputeksteihin.

  Äänet voi lisätä kameran audio dub -toiminnolla kuvausten jälkeen. Tutustukaa kameran ohjeisiin ennen kuin aloitatte äänittämisen. Animaatioelokuvan voi kuvata myös web-kameralla ja työstää tietokoneohjelmalla.  Tietoa oman elokuvan tekemisestä sekä elokuvapajoista löydät Mediakasvatuskeskus Metkasta.

  Muistakaa pitää ensi-ilta elokuvalle!

  Lue lisää vinkkejä animaation tekemiseen täältä ja täältä.
  Lue animaatioelokuvan tekemisestä Coraline ja toinen todellisuus -oppimateriaalista.

 

Lähteet: Wikipedia, Koulukino, Kulttuuritalo Valve, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, Niinistö, H (toim,) 2006:  Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla, s. 54-55, Mediakasvatuskeskus Metka.