Tytön maailma ja tyttöys
Ruotsissa on 1990-luvun puolivälistä alkaen tehty paljon tytöistä kertovia lasten- ja nuortenelokuvia, joista Flickan on hyvä esimerkki. Lasten- ja nuortenelokuvan lajityypit ovat tätä ennen pitkälti keskittyneet poikien elämään ja kasvukipuihin, mutta ruotsalaisessa vuosituhannen vaihteen elokuvatuotannossa keskiöön ovat päässeet tytöt. Tyttöjen elämää on käsitelty muun muassa koulukiusaamisen, tyttöjen ystävyyssuhteiden, seksuaalisen ahdistelun, monikulttuurisuuden ja kauneuspaineiden kautta. Tyttöelokuvat ovat usein olleet varsin tärkeitä ajankohtaisten sosiaalisten ongelmien kommentoijia ja niitä onkin usein kiitelty realistisuudestaan.
Tyttöelokuvien tavoitteena on ollut tuoda tyttöjen elämää ja ongelmia elokuvakerrontaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Usein, myös elokuvassa Flickan, on tavoiteltu pääsyä lapsen tai nuoren näkökulmaan, tapahtumien kuvaamiseen hänen silmillään. Jo elokuvan nimi, Flickan kertoo, että tekijöiden
tavoitteena on ollut kertoa tarina tytön näkökulmasta: tarkastella ympäristöä sekä ystävien ja aikuisten käytöstä kymmenvuotiaan tytön silmin. Tytön nimeä ei paljasteta missään vaiheessa elokuvaa: hän voisi olla kuin kuka tahansa 10-vuotias tyttö varhaisnuoruuden kynnyksellä.
Tehtäviä
1. Pohtikaa, kuinka elokuvassa Flickan pyritään kuvaamaan tapahtumia tytön näkökulmasta (esim. lähikuvat tytön kasvoista; viipyilevät maisema- ja tilakuvat, joissa tyttö on yksin; aikuisten käytöksen esittäminen kummallisena ja irrationaalisena). Onnistuuko elokuva mielestänne tavoittamaan tytön näkökulman?
2. Valitkaa yksi elokuva tai televisiosarja, jossa mielestänne tavoitetaan tytön tai pojan näkökulma. Millainen tämä henkilö on? Miten häntä kuvataan? Valitkaa tämän jälkeen elokuva tai televisiosarja, joka on epärealistinen tai ärsyttää. Pohtikaa, mikä tekee elokuvasta tai televisiosarjasta uskottavan, ja mikä epäuskottavan.
3. Millaisen elokuvan itse tekisitte lapsen/nuoren maailmasta? Suunnitelkaa ryhmissä elokuvan ensimmäinen kohtaus. Kuinka päästään lähelle lapsen/nuoren maailmaa ja näkökulmaa? (kuinka päähenkilöä kuvataan, missä ympäristössä päähenkilö on, kuka elokuvan alussa puhuu jne.)
Tyttöjen ystävyyksiä
Käsitystä tyttöjen ruusunpunaisesta haaveilusta oman huoneen suojissa on alettu haastaa sekä tutkimuksissa että elokuvissa ja muissa nuorisofiktioissa. Oma huone voi olla myös vallan näyttämö, jossa tyttöjen välisiä suhteita rakennetaan uudelleen. Näin on myös elokuvassa Flickan, jossa erityisesti Gisela pyrkii hallitsemaan Kristinan huoneen arvojärjestystä: kuka hakee kaikille jäätelöt vanhempien huomaamatta, kenen kynsilakalla lakataan kynnet ja kuka saa olla Abba-leikissä Agneta. Giselan, Kristinan ja päähenkilötytön välejä leimaa jatkuva vallankäyttö.
Sanotaan usein, että tytöt viettävät useimmiten aikaa kahdestaan parhaan ystävän kanssa siinä missä pojat viihtyvät isommissa porukoissa. Tyttöjen ystävyyssuhteita moititaan usein juoruilusta ja selän takana puhumisesta. Näin on myös elokuvassa Flickan. Elokuvassa tyttöporukka kiusaa Olaa julmasti ja vaatii tätä riisumaan vaatteensa. Kun Ola ei suostu, tytöt pakottavat hänet siihen. Gisela painostaa myös päähenkilötyttöä osallistumaan kiusaamiseen, minkä vuoksi tytön ja Olan välit rikkoutuvat hetkeksi. Lopulta Ola ja tyttö kuitenkin saavat ystävyytensä takaisin.
Tehtäviä
1. Kuinka elokuvan tytöt käyttävät valtaa ja millaisia tyttöjen väliset ystävyydet elokuvassa ovat? Miksi Giselalla on ryhmässä eniten valtaa? Kuvaako elokuva mielestänne uskottavasti tyttöjen välisiä ystävyyssuhteita? (tyttöjen välisten ystävyyssuhteiden kuvaamista juoruilun ja epäsuoran vallankäytön kautta on myös kritisoitu tyttötutkimuksessa paljon). Jättääkö elokuva huomiotta joitakin tyttöjen ystävyyksiin kuuluvia tärkeitä asioita?
2. Miten elokuvassa kuvataan tyttöjen ja poikien välistä ystävyyttä? Miksi päähenkilö pystyy ystävystymään pojan kanssa, mutta muut tytöt eivät? Onko iällä tai sukupuolella tässä ystävyydessä merkitystä? Pohtikaa poikien ja tyttöjen välisten ystävyyssuhteiden eroja ja yhtäläisyyksiä.
Tytöstä naiseksi
Tyttö on kymmenvuotias, matkalla kohti varhaisnuoruutta. Naiseksi kasvaminen pohdituttaa tyttöä ja häntä verrataan jatkuvasti vanhempiin tyttöihin sekä aikuisiin naisiin ja heidän käyttäytymiseensä. Tytön ja uimaopettajan kohdatessa toisensa pukuhuoneessa, uimaopettaja toteaa tytölle hänen olevan pian aivan samannäköinen kuin hän itse. Muut elokuvan aikuiset (naiset) ovat varsin itsekeskeisiä ja toteuttavat omia unelmiaan: tytön äiti lähtee Afrikkaan ja täti järjestää hurjia bileitä tytön kotona tytön huolehtiessa talon siisteydestä. Giselalla ja Kristinalla on kiire kasvaa teini-ikäisiksi ja nuoriksi aikuisiksi: etenkin Gisela kehuskelee poikaystävillään ja hurjilla kokemuksillaan. Kristinan esiintyminen paljastavissa vaatteissa Abba-musiikin tahdissa herättää kuitenkin huvittuneisuutta ja pahennusta aikuisyleisössä ja erityisesti Kristinan äidissä. Kohtausta voi tulkita myös ironisena kritiikkinä tytöille suunnattuun populaarikulttuuriin, jossa nuoria naisia esitetään varsin seksualisoivasti ja paljastavissa vaatteissa.
Tehtäviä
1. Pohtikaa, mitä eri naiseksi kasvamisen vaiheita elokuvassa kuvataan ja miten. Miltä teini-ikäisyys ja aikuisuus näyttävät tytön silmissä?
2. Pohtikaa elokuvan kohtausta, jossa Kristina esiintyy Abban musiikin tahdissa alusvaatteisillaan. Miksi esitys oli aikuisten silmissä paheksuttava? Pohtikaa, miten Gisela ja Kristina itse tulkitsivat Abbaimitaatiotaan ja Kristinan esiintymistä.
3. Abban laulajat Agneta ja Frida ovat GIselan ja Kristinan idoleita, joiden kautta he peilaavat kasvuaan kohti aikuisuutta. Kirjoittakaa lyhyt teksti omista esikuvistanne. Valitkaa sellainen henkilö, jonka ominaisuuksia haluaisitte itsellänne olevan aikuisina. Kyseessä voi olla julkisuuteen tai omaan lähipiiriinne kuuluva henkilö. Miksi ihailette juuri häntä? Mitkä ominaisuudet hänessä ovat tärkeitä? Muuttuvatko idolit iän mukana? Liittäkää tekstiinne kuva idolistanne.
Historiallinen elokuva ja tyttökulttuurin historia
Flickan kertoo myös tyttökulttuurin historiasta, sillä se sijoittuu 1980-luvulle.
1. Pohtikaa, miten elokuva sijoittaa itsensä historiaan, Mikä siinä osoittaa, että se kertoo 1980-luvulle? (vaatteet ja meikit, musiikki, televisio- ja radio-ohjelmat jne.)
2. Mitä eroa tyttöjen keskusteluissa, ulkonäössä, idoleissa jne. on nykypäivään verrattuna? Entä mitä samaa? (idolit ja tyylit muuttuvat, mutta elokuvan mukaan tyttökulttuurissa on säilynyt paljon samaa, kuten fanittaminen, idolien imitointi ja tyttöjen omahuonekulttuuri)
Suosittuja yhtyeitä 1980-luvulla olivat esimerkiksi Abba, Blondie, Bon Jovi, Europe ja U2; suosittuja elokuvia esimerkiksi Superman II (Richard Lester, 1981), The Breakfast Club (John Hughes, 1985) ja E.T. (Steven Spielberg, 1982). Televisiosta katseltiin muun muassa Dallasia, Dynastiaa ja Lemmenlaivaa.
3. Kerätkää Internetistä (esim. Youtube) otteita 1980-luvun musiikista, elokuvista ja televisiosarjoista. Millaisen kuvan näytteet antavat 1980-luvusta elokuvaan Flickan verrattuna?
© Koulukino 2024
