Viru – tarinoita hotellista
Oppimateriaalin teemoja: Viron historia
Käsikirjoitus: Taru Mäkelä ja Tuuli Kuittinen
Kuvaus: Jouko Seppälä
Tuotanto: Kinosto Oy/ Jouko Seppälä
Synopsis: Viru – tarinoita hotellista on moneen suuntaan aukeava dokumenttielokuva rakennuksesta, josta on muodostunut instituutio. Viru-hotelli on suomalaisten Neuvosto-Eestiin 1970-luvun alussa rakentama rakennus, jossa kolmen eri kansakunnan todellisuudet kohtasivat. Keskelle Tallinnaa nousseesta valkoisesta jättiläistalosta muodostui eräänlainen Troijan hevonen keskelle kommunistista komentotaloutta.
Elokuvassa lukuisat eri ihmiset kertovat suhteestaan taloon. Suomalaiset rakentajat olivat ensimmäisiä länsimaisia ihmisiä, jotka oleskelivat suljetussa Neuvosto-Virossa. Virolaisille itselleen Viru-hotelli edusti länttä, työpaikka siellä oli haluttu: Työn lisäksi rakennus tarjosi mahdollisuuden päästä kiinni etuisuuksiin, joita yhteiskunta ei muutoin tarjonnut. Suomalaisille Viru on taas edustanut milloin virkistystä, milloin helvetillistä pakoa todellisuudesta. Monet votkaturistit eivät ehkä edes muista käyneensä eteläisessä naapurimaassa. Näkökulmiaan turismiin kertovat niin matkanjohtajat, turistit kuin lapsen silmin prostituutiobisnestä tarkkaillut Sofi Oksanen.
Elokuvassa annetaan tilaa ajankuvalle ja yksittäisten ihmisten omille, arvokkaille kokemuksille. Elokuva on tehty yhteistyössä virolaisen tuotantoyhtiön kanssa ja siitä valmistuu kevään 2013 aikana myös toinen, virolaisen näkökulman mukainen versio. Tämä on harvinainen kokeilu elokuvatuotannossa: Kaksi eri versiota, sama käsikirjoitus ja pitkälti sama materiaali. Virolainen ohjaaja on Margit Kilumets.
Oppimateriaali on suunniteltu lukioihin. Oppimateriaali on saatavilla myös viroksi.
Oppimateriaalin on laatinut toimittaja, FM Terhi Pääskylä-Malmström.
Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.
Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.
|
Ohjaaja Taru Mäkelän ajatuksia elokuvasta Rakennukset ovat kiehtovia: mitä pidempään niitä on asuttu, sitä tiheämpi on niiden seinien sisässä hengittävä tarinoiden rihmasto. Viru-hotelli on oikea tarinoiden kehto, lähes myyttinen kertomuksia pulppuava lähde. Tartuin joitakin vuosia sitten Sakari Nupposen kirjaan Aikamatka hotelli Viruun ja tajusin välittömästi, että tässä on elokuvan aihe. Talot ovat täynnä tarinoita – ja minulla on tarinankerronnan intohimo. Tähän tarustoon piti vain astua sisään. Kertojia löytyi moneen näkökulmaan: rakentajia, turisteja, miehiä, naisia ja lapsia. Kaikkien muistoihin Viru-hotelli on jättänyt vahvan jäljen. Tarinat ovat mielenkiinoisia, hauskoja ja traagisia. Elokuvaa tehtiin pitkään ja hartaasti, vaihe kerrallaan. Tallinna on suomalaisten suosituin lähimatkailukohde. Tästä johtuen Viru-hotelli on tullut niin tutuksi monien vuosikymmenien ja erilaisten poliittisten olosuhteiden aikana. Itse asiassa elokuvaa tehdessämme huomasimme, että aihe on tyhjentymätön. Viru-hotelli on käsite, joka laukaisee jokaisessa kuulijassa välittömän assosiaatioketjun omakohtaisia kokemuksia, käsityksiä sekä kuultuja tarinoita. Itse asiassa Viru-hotelli toimii interaktiivisena keskustelualustana. Se käynnistää muistojen ketjun, johon jokainen tulee vedetyksi mukaan. Elokuvan nähtyään katsoja jatkaa kerrontaa omakohtaisia kokemuksiaan purkamalla. Elokuvailta jatkuu keskinäisten muistojen jakamisella. On onni, että Viru – tarinoita hotellista on nyt valmis ja se lähtee matkalleen kohti katsojien tajuntoja. Muussa tapauksessa elokuva ei tulisi koskaan valmiiksi materiaalin runsauden takia. Elokuvan myötä on tullut myös selväksi, että Viru on merkinnyt niin erilaisia asioita kaikille kokijoilleen. Eestiläisten näkökulma on aivan toinen kuin suomalaisten. Siitä syystä elokuvasta valmistuu myös toinen, virolaisten näkökulmasta kerrottu versio. Tämä on kokeileva tapa tehdä dokumenttielokuvaa. Pääosin samoista materiaaleista leikataan eri näkökulman mukaiset versiot. Margit Kilumetsin eestiläinen versio elokuvasta valmistuu keväällä 2013. |
Materiaali on julkaistu vuonna 2013. Linkit on tarkistettu 18.7.2013.
