keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Psykoanalyysi ja Hitchcock

Hitchcockin elokuvia on usein analysoitu freudilaisen psykoanalyysin pohjalta. Yhtenä syynä tähän on se, että Hitchcock itse hyvin tietoisesti valitsi elokuviinsa sellaisia psykologisia teemoja kuin voyerismi eli tirkistely, jonka hän yhdisti elokuvakameran kautta nähtyyn kohtaukseen, asettaen katsojan samaan asemaan kuin elokuvansa tirkistelevät henkilöt. Tästä ovat esimerkkejä Psykon alku, jossa kamera tirkistelee hotellin ikkunan läpi sängyssä olevia Marionia ja Samia tai Takaikkuna, joka perustuu täysin kameran läpi nähtyyn toisten ihmisten elämään.

Hitchcockin elokuvissa on usein juonen motivoivana käänteenä henkilöiden sekaantuminen – päähenkilöä luullaan joksikin toiseksi, jonka voi tulkita kuvaavan ihmisen erilaisia, pimeitäkin puolia. Sellaiset elokuvat kuin Takaikkuna ja Vertigo kuvaavat myös miehiä, jotka saavat pakkomielteen jostain asiasta, usein naisesta ja pyrkivät pääsemään asian pohjille saakka. Esimerkiksi Vertigon Scotty päätyy rakentamaan naisesta omien haaveidensa mukaisen.

Hitchcockin amerikkalaisuran huippuvaiheessa, 1950-luvulla, freudilaiset ideat olivat suodattuneet mediakäytäntöön ja yksinkertaistettu freudilaisuus oli omaksuttu terapiakäytännöksi.

Hitchcockin elokuvissa on nähty myös hänen omasta psyykestään ja lapsuudenkokemuksistaan nousevia aihelmia.

Freudin teorian mukaan ihmisen itsensä tiedostama taso on ego, hänen ”normaaliksi” kutsuttu tietoisuutensa. Sen yllä on super-ego, joka ohjaa ihmisen käytöstä moraalisilla säännöstöillä. Kaiken alla on id, tiedostamaton, josta kumpuavat sinne elämänkokemusten, kasvatuksen ja sosiaalisen paineen alaspainamat tiedostamattomat vietit. Id on perustaltaan nautinnonhaluinen, vailla moraalia. Super-ego ja id ovat suoraan toisiinsa vuorovaikutuksessa. Freudilaisen teorian mukaan alaspainetut vietit ja traumat tulevat esille unissa ja siksi unien analysointi on osa klassista psykoanalyysia.

Myöhemmän psykoanalyyttisen teorian mukaan ihminen pakenee traumaattisia asioita fantasiaan, kykenemättä näkemään todellisuutta sellaisena kuin se on. Tätä teemaa Hitchcock käsittelee erityisesti Vertigossa. Vertigo kuvaa myös ihmisen taipumusta pyrkiä toistamaan elämänsä traumaattisia tapahtumia.

Viimeaikoina Hitchcockia on psykoanalyysin kautta analysoinyt erityisesti kulttuurintutkija Slavoj Zizek.

Tehtävät

1. Psykoanalyysin kehittäjän, Sigmund Freudin mukaan talo esittää ihmismieltä ja sen rakennetta, jossa yläkerta on yliminä ja kellari alitajunta. Mieti, miten Psykon talo, jossa Bates asuu, kuvaa Batesin psyykeä.

2. Freudin yksi keskeinen teoria liittyy muinaiseen kreikkalaiseen myyttiin Oidipuksesta, joka tappoi isänsä ja meni naimisiin äitinsä kanssa. Freud analysoi miesten usein kärsivän liiallisesta läheisyydestä äitiinsä. Hän kutsui tätä oidipaaliseksi kompleksiksi.

Miten Psykossa oidipaalinen kompleksi tuodaan esille?