Vakavasti otettavat elokuvat ovat synkkiä, kyynisyys kuuluu taiteeseen, angstisuus tekee elokuvasta uskottavan ja niin edelleen. Näin voisi luulla kun tarkastelee elokuvapalkintolistoja ja kuuntelee arvostettujen kriitikoiden puheita. Hyvä elokuva voi kuitenkin myös kohottaa mielialaa ja viedä positiivisuudellaan arjen yläpuolelle. Myös koulussa täytyy olla tilaa elokuville jotka tuovat iloa ja valoa arkipäivään. Niin kutsutut hyvän mielen elokuvat, feel good movies, ovat oma kategoriansa, jota hyödynnetään myös elokuvien markkinoinnissa.

Todellista hyvän mielen elokuvaa ei kuitenkaan voi tehdä laskelmoiden, energisyys ja spontaanius ovat mieltä nostattavan elokuvatapauksen raaka-aineita. Hyvän mielen elokuvat voidaan määritellä henkeä nostattavaksi elokuvalliseksi sielunravinnoksi. Parhaimmillaan nämä elokuvat tuovat katsojalleen uutta energiaa, motivaatiota ja elämäniloa. Kyseessä eivät suinkaan ole vain ”he elivät onnellisena elämänsä loppuun asti” -sadut vaan näille elokuville on myös ominaista piristävä vaikutus ja tekoajankohdan hengen vangitseminen.

Hyvän mielen elokuva ei kuitenkaan ole mikään selkeä kategoria ja se pitää sisällään elokuvia eri genreistä. Yhteistä monille hyvän mielen elokuville on komediallisuus, keveys, positiivisuus ja onnellinen loppu. Myös monet musikaalit ovat hyvän mielen elokuvia parhaimmillaan. Loppujen lopuksi jää katsojan määriteltäväksi onko kyseessä hyvän mielen elokuva vai ei.

Koulukinon kokoamat hyvän mielen elokuvat on poimittu Koulukinon omalta listalta joten mukana on vain kaupallisessa elokuvateatterilevityksessä olevia elokuvia. Elokuvat ovat Koulukinon tuottajien valitsemia: jonkun toisen kokoamana lista voisi näyttää erilaiselta. Voit lähettää meille oman ehdotuksesi hyvän mielen elokuvaksi.

Hyvän mielen elokuvat eivät ole mikään uusi keksintö, vaan niitä on tehty elokuvan alkuajoista lähtien. Tässä lajissa britit ovat pioneereja. Yksi varhaisimpia esimerkkejä on tuottaja Cecil Hepworthin Rescued By Rover vuodelta 1905, jonka kekseliäs kerrontatekniikka kehitti elokuvataidetta, mutta yleisömenestyksen siitä teki status hyvän mielen elokuvana.

Mykkäelokuvan aikana todennäköisempiä hyvänmielen elokuvia olivatkin komediat. Charles Chaplin kehitti lajin menestysreseptin lisätessään energiseen komediailmaisuun ripauksen sentimentaalisuutta. Jo mykkäelokuvan tekijä osoittivat että hyvän mielen elokuvan ei tarvitse olla aivoton, nekin voivat käsitellä sosiaalista epätasa-arvoa ja poliittisia vääryyksiä hienovaraisesti ja nostattavalla huumorilla höystettynä. Tästä hyvä esimerkki on energinen ja sentimentaalinen Slummien miljonääri (2008) joka kuvaa köyhyyttä, kodittomuutta ja katulapsien elämää.

Parhaat hyvän mielen elokuvat ovat yleensä syntyneet synkkien aikojen varjossa. 1930-luvun alussa, suuren laman aikana, Hollywoodissa elettiin kulta-aikaa, jolloin syntyivät suosituimmat Mae West -komediat ja kaikkien aikojen elävimmät musikaalit. 1930-luvun Frank Capra – klassikot käsittelivät kepeällä otteella ja mieltä nostattavalla optimismilla vakavia aiheita. Myös sota-aika oli hyvänmielen elokuvan kulta-aikaa, niin Hollywoodissa kuin kotimaisillakin valkokankailla. Esimerkiksi eskapistinen Tauno Palo – klassikko Kulkurin valssi (1941) syntyi tarjoamaan piristystä talvisodan synkentämälle kansalle. Tällä hetkellä, keskellä talouden taantumaa, onkin otollinen aika hyvänmielen elokuville ja niiden tarjoamalle tulevaisuuden uskolle.

Lähteet:

• Geoffrey Macnab: Films that make you feel good (16.1.2009) http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/films/features/films-that-make-you-feel-good-1380271.html
• http://theconfidenceguyonline.com/2009/02/feel-good-motivational-movies/

Koulukinon teemapaketteihin on koottu elokuvatärppejä ja oppimateriaaleja eri aiheista. Teemapaketteja löytyy monipuolisesti hyvän mielen elokuvista globaalikasvatukseen, historiallisista elokuvista kasvukertomuksiin ja sateenkaariaiheista kotimaisen elokuvan helmiin.