LIITE: "Tietoa vammaisuuden historiasta ja nykypäivästä"

Yksi päähenkilöistä on elokuvan alussa vammautuva delfiini Winter, joka jää kiinni rapumertaan ja vaurioittaa pyrstönsä niin pahasti, että se täytyy myöhemmin poistaa amputoimalla. Ketä muita vammaisia elokuvassa näytetään? (Sawyerin serkku Kyle, tyttö Atlantasta, lopussa paljon lapsia.)

1. Pohtikaa yhdessä, mitä tarkoittaa olla vammainen. Millaisia vammaisuuden muotoja on olemassa? Tarkoittaako vammaisuus aina kehon vammaa? Tunnetko sinä ketään vammaista? Onko esimerkiksi sinun koulussasi ketään vammaista? Oletko koskaan nähnyt vammaista ihmistä vaikkapa kadulla tai kaupassa?
Tutustukaa ainakin seuraaviin vammaisuuden muotoihin esimerkiksi nettiä apuna käyttäen:

• aistivammat, esimerkiksi sokeat ja kuurot
• liikuntavammat, esimerkiksi CP-vamma
• kehitysvammat, esimerkiksi Downin oireyhtymä
• mielenterveyden häiriöt, esimerkiksi masennus
• autismi, esimerkiksi Aspergerin oireyhtymä ja ADHD
• oppimis- ja kielen häiriöt, esimerkiksi dysfasia

Miettikää, miten vammaisuus vaikuttaa ihmisen elämään. Millä kaikilla eri tavoilla ihmiset voivat liikkua ja viestiä, jos heillä on jokin vamma. Millaisia apukeinoja on olemassa? (Viittomakieli, kuvakommunikaatio, kirjoitus, kainalosauvat, pyörätuoli…) Voiko vammaisuus olla ohimenevää?

2. Pohtikaa, miten Winterin elämä muuttuu tämän vammauduttua. (Winter elää erityisessä hoitoaltaassa erossa mereen jääneestä perheestään ja joutuu esimerkiksi tottumaan ihmisiin ja myöhemmin proteesiin.) Entä Kylen? (Kylellä on mahdollisuus palata kotiin, mutta hän haluaa mieluummin pysyä sotilaskodissa. Miksi? Mitä Kyle pelkää?) Miten arvelet, että Winter ja Kyle haluaisivat elää vammautumisensa jälkeen? Miten haluaisit itse elää, jos olisit esimerkiksi pyörätuolissa? Haluaisitko yhä asua kotona ja käydä samaa koulua kuin ystäväsi? Miten haluaisit, että sinua kohdellaan?

Käytännön harjoituksia
a) Kokeilkaa, millaista on elää itse vamman kanssa esimerkiksi yhden ruokailun ajan tai osana liikuntatuntia. Tehkää lappuja, joissa on mahdollisia vammoja. (Yllä lueteltujen lisäksi kannattaa mukaan ottaa fyysisempiä vammoja, kuten kädetön, CP-vammainen joiden käsissä on spastisuutta eli huomattavaa lihasjäykkyyttä, halvaantuneet jalat…) Jättäkää osa lapuista tyhjiksi tai kirjoittakaa niihin 'terve'. Arpokaa sitten, kuka saa minkäkin vamman. Voitte käyttää vammojen tuottamiseen apuna esimerkiksi huiveja ja maalarinteippiä; osa vammoista on tietenkin näyteltävä. Terveiden tehtävä on yrittää auttaa vammaisia. Keskustelkaa jälkeenpäin, millaista vammaisena eläminen oli ja millaista oli elää vammaisen kanssa. Millaisia tuntoja se herätti? Kuinka paljon apua tarvitsit tai jouduit antamaan? Miten elämä eroaisi nykyisestä, jos sinulla tai läheiselläsi olisi jokin vamma? Haluaisitko/voisitko tehdä ja harrastaa samoja asioita kuin nytkin? Kuinka helppoa sinun koulussasi olisi liikkua esimerkiksi pyörätuolilla tai sokeana? Voisitko olla vammaisen ystävä?
b) Monet kehitysvammaiset ja autistit eivät pysty puhumaan. Osa ymmärtää silti puhetta, osa taas hyvin huonosti tai ei ollenkaan.
Jakautukaa pareihin. Toinen parista on kehitysvammainen; toisella on tehtävä, jonka hän haluaa saada parinsa ymmärtämään ja tekemään, mutta hän ei kuitenkaan saa puhua ymmärrettävää kieltä vaan ainoastaan siansaksaa. Sen lisäksi hän voi tietenkin viittoa, piirtää jne. Tehtäviä voi kirjoittaa etukäteen lapuille. Ne voivat olla yksinkertaisia, kuten esimerkiksi pöydän pyyhkiminen tai ulkovaatteiden päälle pukeminen, tai vaikeampia kuten ”huomenna mennään uimahalliin”. Keskustelkaa jälkeenpäin molempien kokemuksesta. Millaista oli yrittää selittää ja millaista yrittää ymmärtää? Millaista olisi elää jatkuvasti jommassakummassa roolissa?