Antiikin Kreikassa ihannoitiin täydellistä kehoa: ajateltiin, että vastasyntynyt on oikea lapsi vasta seitsemän päivää syntymänsä jälkeen ja siksi epätäydellisen – esimerkiksi vammaisen – lapsen saattoi surmata. Myös renessanssin aikana ihannoitiin antiikin käsitystä täydellisestä ihmiskehosta. Maalauksissa ja veistoksissa jätettiin näyttämättä kehon epätäydellisyydet, vaikka todellisuudessa monilla oli vammoja ja arpia.

a) Keskustelkaa yhdessä, millainen ihminen on kaunis. Tuleeko kauneus sisältä vai ulkoa? Onko kauneus tärkeää? Voiko ihminen olla kaunis, vaikka olisi vammainen?

b) Tutkikaa esimerkiksi vaatemainoksia internetissä tai lehdissä ja keskustelkaa. Esitetäänkö ihmiset nykyään esimerkiksi televisiossa, elokuvissa ja mainoksissa sen näköisinä kuin he ovat, vai muokataanko kuvia? Onko olemassa jokin malli, miltä kaikkien pitäisi näyttää? Vaikuttaako tämä mielipiteeseemme toisista ihmisistä? Onko helppoa olla erilainen?