Elokuva ja muut taiteet

Mette Lagerstam: Elokuva ja muut taiteet

Videolla IhmeFilmin elokuvakasvattaja Mette Lagerstam innostaa löytämään elokuvan ja muiden taidemuotojen yhtymäkohtia. Videolla pohditaan myös, mitkä elokuvaharrastuksen sisällöt voisivat sopia millekin ikäryhmälle. 

Elokuvassa ovat läsnä kaikki taiteenlajit. Elokuva voi hyödyntää niitä kerronnassaan ja ammentaa niistä niin muodon kuin sisällönkin osalta. 

Ricciotto Canudo listasi “seitsemän taiteen teoriassaan” ajallisessa ulottuvuudessa toimiviksi taiteiksi musiikin, runouden ja tanssin, tilassa toimiviksi taiteiksi puolestaan arkkitehtuurin, kuvanveiston ja maalauksen. Elokuvan Canudo näki visuaalisena valon taiteena, jossa yhdistyvät tilan ja ajan taiteet. 

Monet elokuvat ovat velkaa kuvataiteelle joko tietoisesti tai tahattomasti. Esimerkeiksi sopivat mm. renessanssin kuvataiteen valohämy ja Mehiläispesän henki –elokuva tai Edward Hopperin maalaukset ja Aki Kaurismäen elokuvat. 

Kirjallisuus on ollut läsnä elokuvan alkuajoista asti. Jo silloin elokuvissa oli tyypillisesti alku-keskikohta-loppu –rakenne. Kirjallisuuden lisäksi elokuva oli yhteydessä teatteriin ja oopperaan. Varsinkin oopperasta haettiin innoitusta varhaiseen elokuvaan.  

Äänielokuvan myötä kirjallisuus tuli vahvemmin mukaan. Kirjallisuudessa onkin kerronnan muotoja, kuten vaikkapa jännitystä luova rinnakkaiskerronta, jotka sopivat hyvin myös elokuvaan. Kirjallisuus voi olla läsnä elokuvassa monin tavoin – esimerkiksi Hullu Pierrot –elokuvassa viitataan kirjailijoihin, siteerataan, luetaan päiväkirjaa ja nähdään erilaisia kirjoitettuja tekstejä. Elokuvan ja kirjallisuuden liitto on siis paljon muutakin kuin vain kirjafilmatisointeja. 

Tanssin ja elokuvan suhteessa keskeistä on liikkeen ja kuvan yhteys. Elokuvassa tanssia voidaan kuvata kuvauksen ja leikkauksen mutta myös trikkien avulla. Trikkinäkökulmasta katsoen kaari varhaisesta tanssielokuvasta nykypäivän lyhytvideosisältöihin on ilmeinen. Elokuvatrikkityöpajat lasten kanssa ovatkin yleensä erityisen antoisia! 

Varhaisessa kokeellisessa elokuvassa käytettiin monia eri tekniikoita sekaisin ja joskus myös filmiä itseään käsiteltiin esim. raaputtamalla. Kokeellinen elokuva liikkuu eri taidemuotojen rajapinnoilla ja antaa esimerkiksi lapsiryhmässä vapauden tehdä ja kokeilla erilaisia asioita ilman vaikkapa tarinankerronnan asettamaa raamia.  

Linkkejä ja lisälukemistoa: 

• Henry Bacon: Seitsemäs taide. Elokuva ja muut taiteet (SKS 292. Helsinki 2005.) 
• CinEd

Jenna Saarinen: Oudon äärellä

Annantalolla elokuvan ja liikkuvan kuvan opetuksen vastuuopettajana työskentelevä taidekasvattaja Jenna Saarinen käsittelee puheenvuorossaan taidekasvattajuutta. 

Taidekasvattajan identiteetin muodostumiseen vaikuttavat monet seikat, kuten opinto- ja työhistoria, omat kiinnostuksenkohteet ja opetuksessa hyväksi koetut toimintatavat, esimerkiksi kokeiluun innostava ilmapiiri ja teosesimerkit. 

Selkeiden menetelmien käyttämisen lisäksi kannattaa pyrkiä kokeilevaan ja tutkivaan työotteeseen. Harrastusohjaajan innostus innostaa myös harrastajia! 

Pedagoginen dokumentointi 

Harrastustoiminnasta kannattaa tehdä pedagogista dokumentointia: säilytä harrastustoiminnasta materiaaleja ja tuloksia, valokuvaa harrastusta, kerää palautetta. Myös harrastuksessa tehtyjen teosten reflektointi kuuluu pedagogiseen dokumentointiin.  

Toimintakauden päätteeksi voit käydä läpi harrastuksen sisältöä ja pitää kirjaa siitä, mitkä osa-alueet ovat onnistuneet ja mitkä taas kaipaavat syventämistä tai selkeyttämistä. Palautetta keräämällä saat tietoa siitä, miten lapsi on hahmottanut harrastuksen ja siellä tehdyt asiat. Dokumentoinnista kannattaa tehdä säännöllinen rutiini.  

Teematyöskentely 

Harrastuksessa voidaan työskennellä etukäteen valittujen teemojen alla. Teemoja voi valita vaikkapa vuodenkierron, harrastajien ehdotusten/kiinnostusten tai lähiympäristöstä löytyvien vierailukohteiden mukaan.  

Tehtäviä

Pohdi ennen harrastusta, minkälaiset teemat voisivat toimia juuri tämän ryhmän kanssa, minkälaisia tavoitteita asetat, millaisilla keinoilla lähestyt tavoitetta ja minkä muotoisia lopputulemia harrastuksessa työstetään.

Haastavat teemat ja tilanteet 

Saarinen on havainnut omassa opetuksessaan tiettyjä, lasten esiin tuomia teemoja, jotka toistuvat ryhmästä toiseen. Tällaisia teemoja ovat mm. väkivalta, kuolema, avaruus, suositut mediahahmot, hyvä ja paha sekä moraalipohdinnat. 

Kun tulet läheisemmäksi oppilaittesi kanssa, heiltä tai vaikkapa heidän perheoloistaan voi nousta monenmoista. Harrastajat voivat haastaa tai provosoida tietoisesti, mutta kannattaa olla herkkänä myös sen suhteen, ilmeneekö lapsen tai nuoren elämästä todellisia huolia, johon aikuisen on puututtava. 

Lähteitä ja linkkejä: 

• Lue lisää pedagogisesta dokumentoinnista esimerkiksi Opetushallituksen sivuilta tai Kati Rintakorven teksteistä.