Monilukutaidon käsite korostaa lukutaidon sosiaalista, kulttuurista ja poliittista luonnetta. Monilukutaidon määritelmän mukaan lukutaito ei ole pelkästään yksilön taito vaan sosiaalista toimintaa

Monilukutaito viittaa sekä lukemisen kohteena olevien tekstien kirjoon että lukijoiden itsensä moninaisuuteen ja erilaisiin elämismaailmoihin. Monilukutaidon näkökulmasta elokuvanlukutaidonkin arvoperusta on osallisuuden kokemuksessa, toisten kunnioittamisessa ja yhdenvertaisuudessa. 

Lapsilähtöisessä elokuvanlukutaidon kartuttamisessa keskeistä ovat elämyksellinen ote, omakohtainen tunnekokemus sekä kuvallisten, kehollisten ym. kokemuksellisten menetelmien käyttö. Taide- ja elokuvakasvatus ovatkin erityisen hyödyllisiä monilukutaidon kehittämisessä. 

Karkeasti voidaan ajatella, että audiovisuaalinen lukutaito tarkoittaa audiovisuaalisten keinojen erittely- ja tulkintataitoja, elokuvanlukutaito puolestaan sekä audiovisuaalisten keinojen että kerronnan ja tarinan erittelyn ja tulkinnan taitoja. 

Elokuvan erityinen kieli on avain monen audiovisuaalisen sisällön, vaikkapa visuaalisen somekommunikaation tai immersiivisen pelielämyksen, ymmärtämiseen. Tarinan ja kertomuksellisuuden hahmottaminen taas avaa kriittisen lukemisen näkökulmia ja auttaa kiinnittämään huomion viestiin ja tekijään tekstin takana.   

Tunnetaidot

Elokuva on tyypillisesti hyvä välittämään tunteita. Elokuva tarjoaa paljon mahdollisuuksia tunnetaitojen tukemiseen ja tunteiden tunnistamisen harjoitteluun. Elokuva on perusluonteeltaan elämyksellinen taidenautinto, jonka katsoja kokee omasta persoonastaan käsin. Tunnevaikutus ja siitä tietoiseksi tuleminen on tärkeä osa monilukutaitoa. Myös kriittinen lukutaito kehittyy, kun pohditaan vaikkapa sitä, miten mainos pyrkii vaikuttamaan ja manipuloimaan katsojan tunteita.  

Elokuvanlukutaito ja audiovisuaalinen lukutaito antavat valmiuksia sisältöjen kriittiseen arviointiin ja ymmärtämiseen jatkuvasti audiovisuaalistuvassa tekstiympäristössä. Elokuvanlukutaitoinen henkilö kykenee hahmottamaan audiovisuaalisen kerronnan konventioita, tulkitsemaan niiden välittämiä viestejä ja ymmärtämään nämä viestit osana ympäröivää kulttuuria.  

Osallisuus ja aktiivinen katsominen

Lapset ja nuoret elävät monimediaalisessa todellisuudessa, jossa heidän suhteensa erilaisiin teksteihin on hyvin joustava ja jossa teksteihin kiinnitytään tarinoiden kautta. Lasten maailman tekstuaalista moninaisuutta tulisikin lähestyä samalla tavoin: ennakkoluulottomasti erilaisia tekstejä tarkastellen. Monilukutaidon pedagogiikka korostaa oppilaan oma asiantuntemusta ja oppijoiden osallistamista kaikkeen toimintaan suunnittelusta lähtien.

Elokuvan katsominen voi ja sen pitäisi olla aktiivinen prosessi. Elokuvan katsominen yhdessä, sen analysoiminen, käsitteleminen ja siitä keskusteleminen vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä toisten kokemusten ymmärtämistä ja kunnioittamista. Elokuvan yhteisöllinen katsominen tekee elokuvasta jaetun, yhteisen kokemuksen, joka vahvistaa myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja. 

Lähiluku

Lähiluku on tarkan ja tulkitsevan lukemisen metodi, jonka juuret ovat kirjallisuudentutkimuksessa. Lähilukua voi hyödyntää esimerkiksi elokuvan kieliopin opettamisessa ja elokuvallisiin kerronnan keinoihin tutustumisessa. Lähiluvussa elokuva puretaan osiin, joiden teknisiä ja kerronnallisia ratkaisuja tarkastellaan yksityiskohtaisesti.