keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Itsenäisyydestä neuvostovallan alle

Viro itsenäistyi ensimmäisen kerran 24.2.1918 – siis vain vajaat kolme kuukautta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Seuraavat parikymmentä vuotta nuori valtio kehittyi samaan tahtiin pohjoisen naapurinsa kanssa.

Toisen maailmansodan melskeissä Suomi menetti Karjalan ja Petsamon, Viro koko itsenäisyytensä. Vuonna 1940 Neuvostoliiton joukot valtasivat maan ja se julistettiin osaksi Neuvostoliittoa. Neuvosto-Virolle säädettiin uusi perustuslaki, joka mukaili Neuvostoliiton vastaavaa. Viron sosialistisesta neuvostotasavallasta tuli työläisiä ja talonpoikia ihannoiva valtio, jossa valta kuului maan ainoalle sallitulle puolueelle, kommunistiselle puolueelle.

Yhteiskuntajärjestelmän muutos näkyi pian jokapäiväisessä elämässä. Uuden talouspolitiikan myötä Viron talous- ja yhteiskuntajärjestelmä tuhottiin. Suurten maatilojen maita pakkolunastettin valtiolle, suurteollisuus valtiollistettiin ja kauppakin kansallistettiin. Valtio haukkasi omansa myös kansalaisten suuremmista pankkitalletuksista. Elintarvikkeista ja kulutushyödykkeistä alkoi olla pulaa ja ns. punainen terrori nosti päätään: Viron kansalaisia alettiin vangita ja surmata.

1940-luvun loppuun mennessä pantiin toimeen kaksi suurta virolaisten maastakarkotusta, joissa "kansanvihollisiksi" katsottuja henkilöitä kyyditettiin vanki- ja työleireille Siperiaan. Kansanvihollisiksi luokiteltiin mm. kommunistista yhteiskuntajärjestelmää avoimesti vastustavat kansalaiset, maanomistajat, itsenäiset yrittäjät, aateliset ja julkiuskovaiset.

Ensimmäinen kyyditys tapahtui 14.6.1941, jolloin reilusti yli 9 000 virolaista kuljetettiin karjavaunuissa pois kodeistaan. Viro oli tarkoitus tyhjentää neuvostoliittolaisia uudistuksia vastustavasta kansanosasta ja kylvää jäljellejääneisiin virolaisiin pelonsekaista kunnioitusta uusia vallanpitäjiä ja heidän toimintamallejaan kohtaan. Eräänlaisena karkotusmuotona voidaan pitää myös virolaismiesten pakkomobilisointia puna-armeijaan.

Vuosina 1940–41 kaikkiaan lähes 53 000 virolaista joutui neuvostovallan rankaisutoimien uhriksi. 18 000 heistä menehtyi.

  • Elokuvan alussa Karl Tammik kirjoittaa kirjettä, jossa kertoo kolmen vuoden takaisista traagisista tapahtumista. Mitä Karlin isälle, äidille ja pikkusiskolle on tapahtunut? Mikä siihen on voinut olla syynä? Entä miksi Karl tuntee tapahtuneesta huonoa omaatuntoa? Millä tavalla se on vaikuttanut hänen nykytilanteeseensa sotilaana?