Sinimäkien torjuntavoitto ei kuitenkaan riittänyt. Sota jatkui ja Saksan itärintama alkoi repeillä. Karvaan tappion kärsinyt puna-armeija eteni ja miehitti lopulta Tallinnan 22.9.1944. Sen merkiksi Pitkän Hermannin torniin nostettiin Neuvostoliiton punainen lippu.

• Jürin vieraillessa Ainon luona selviää, että Tallinnaa ovat pommittaneet keväällä Neuvostoliiton joukot. Miksi puna-armeijaa palvelleelle Jürille on kerrottu toisin?
   
• Miksi Jüri ei paljasta Ainolle oikeaa sukunimeään?
   
• Pohdi, millaisiin tilanteisiin sotatoimet ovat ihmisiä rakastumisen myötä ajaneet. Ovatko Aino ja Jüri toistensa vihollisia?

Neuvostohallinnon palautuksen myötä alkoivat raskaat vuosikymmenet Viron sosialistisena neuvostotasavaltana. Yhteiskunta toimi Moskovan määräysvallan alaisena ja suurelta osin venäjän kielellä. Viroon sijoitettiin paljon työvoimaa muista neuvostotasavalloista, minkä seurauksena virolaisten määrä omassa maassaan alkoi suhteellisesti vähetä. Päämääränä oli hävittää kansallismielisyys ja tehdä kaikista neuvostotasavalloista mahdollisimman venäläisiä. 

Neuvostovuosille oli tyypillistä myös sananvapauden puuttuminen. Se konkretisoitui sekä julkisessa tiedonvälityksessä että arkisessa kanssakäymisessä. Pelon ilmapiiri sulki virolaisten suut, sillä pettureita odotti edessä kammottava kohtalo.

• Miksi Jüriä käsketään ampumaan Saksan joukoissa taistelleet teinipojat? Miksi hän ei suostu? Millä hänen aseveljiään tilanteen kärjistyessä uhkaillaan? Miksi eräs hänen aseveljistään lopulta päätyy ratkaisuunsa?
   
• Millainen on ollut Saksan joukoissa taistelleiden virolaissotilaiden kohtalo?
   
• Elokuvan viimeisessä kohtauksessa Jürin aseveli toimittaa Ainolle kirjeen. Ovi aukeaa ja aseveljeä tervehtii venäläinen rouva, joka näyttää asettuneen taloksi Ainon kotiin. Mitä voit tämän perusteella päätellä aikakauden asuinolosuhteista?