Draamatyöskentely sopii erinomaisesti abortin tapaisten vaikeiden asioiden käsittelyyn sillä se auttaa eläytymään, muodostamaan oman henkilökohtaisen suhteen asiaan ja auttaa käsittelemään asiaan suhtautumista. Hankalat asiat saadaan draaman avulla turvallisesti käsiteltäviksi.  

 

Prosessidraamalla tarkoitetaan osallistavaa teatteria, jossa ei ole yleisöä ja joka ei etene käsikirjoituksen mukaan. Prosessidraama korostaa tiedon rakentamista ja käyttämistä, sen kautta voidaan rakentaa elävää tietoa ja pohtia millaisia olemme ja millaisiksi haluamme tulla. Siinä asioita käsitellään osallistujien omasta kokemuksesta käsin. Draamaprosessin suunnittelun osa-alueet  (kirjasta Pamela Bowell & Brian S. Heap 2005: Prosessidraama – polkuja opettamiseen ja oppimiseen. Helsinki: Draamatyö) 

 

1. Suunnitelkaa prosessidraama, jonka teema on abortti ja siihen liittyvät eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset. Käyttäkää apuna elokuvan teemoja ja käsittelytapoja. Pohjustakaa draamatyöskentelyä keskustelemalla elokuvan tapahtumien ajasta ja paikasta, roolihahmoista, näyttelijäntyöstä jne.  

Voitte jakaa luokan draamatyöskentelyä varten pienempiin ryhmiin tai toimia koko luokka yhdessä. Luokaa aluksi draamallinen konteksti eli kuvitteelliset puitteet. Pohtikaa missä tilanteessa, paikassa ja millä hetkellä toiminta tapahtuu. Luokaa sitten roolit, henkilöt, jotka toimivat keksimissänne olosuhteissa. Jakakaa roolit. Luokaa tapahtumien kehys, tilanteet jotka kuljettavat draamaa eteenpäin ja roolihahmojen näkökulmat. Miettikää mitä ”merkkejä” (esimerkiksi esineitä, kuvia tai musiikkia) tarvitsette antamaan merkityksiä draaman tapahtumille. Miettikää mitä strategioita, työskentelytapoja, käytätte saadaksenne draamanne toimimaan. 

 

Lisää tietoa prosessidraamasta ja apua draamatyöskentelyyn löydätte seuraavista teoksista: 

Owens, Allan & Barber, Keith 1998: Draama toimii. Helsinki: JB-kustannus. 

Sinivuori, Päivi ja Timo 2007: Esiripusta arvoihin. Toiminnallinen draamakasvatuskirja.Jyväskylä: Atena.  

 

© Koulukino 2024