Elokuva alkaa kohtauksesta, jossa väkivaltaisesti ja uhkaavasti käyttäytyvä Sabina kyyditetään sveitsiläiseen hermoparantolaan hoidettavaksi. Hänen kasvonsa nykivät pakkoliikkeistä; hän huutaa, ujeltaa ja uhkailee. Sabina kärsii hysteriasta. Tautia pidettiin 1800-luvun lopulta lähtien erityisesti naimattomien naisten sairautena, joka johti usein moraaliseen rappiotilaan, sukupuolivietin korostumiseen. Hysterian aiheuttajaksi ajateltiin kohtua, hermoja tai aivoja. Hoitokeinot vaihtelivat jäävesikylvyistä ja magneettihoidoista aina sähköshokkeihin ja kirurgisiin leikkaustoimenpiteisiin, joissa jopa poistettiin osia naisten sukuelimistä. Freud kiinnostui sairaudesta ja alkoi hoitaa tätä keskusteluhoidolla eli psykoanalyysin keinoin. Kuten elokuvasta ilmeni, samoin toimi Carl Jung.

• Mitä tarkoitetaan nykyään adjektiivilla hysteerinen? Entäpä sanalla hermostunut? Millaisia selityksiä Sabinan neuroosille elokuvassa esitettiin? Miten hän parantui? Miltä hysterian taudinkuva ja hoitokeinot vaikuttavat nykypäivän valossa? Sairastetaanko enää nykyään hysteriaa elokuvassa esitetyllä tavalla?  Miksi arvelet juuri naisten sairastaneen hysteriaa 1800–1900-lukujen taitteessa? Mikä merkitys ympäröivällä kulttuurilla on mielenterveysongelmien syntymisessä ja ehkäisemisessä?

Tehtävä: Taideteosanalyysi

Tämän linkin takaa löytyy suomalaisen kultakauden taiteilijan Albert Edelfeltin (1854–1905) vuonna 1890 maalaama Kristus ja Mataleena -niminen teos. Tutki teosta hetki rauhassa.

• Mitä näet kuvassa? Millaiseen maisemaan Kristuksen ja Mataleenan kohtaaminen sijoittuu? Tuntuuko kuvaus aidolta? Kuka oli Mataleena?

Teos kuvaa Kantelettaren runoa, jossa Kristus ja Mataleena eli Raamatussa esiintyvä Maria Magdalena kohtaavat. Kanteletar on samankaltainen teos kuin Kalevala, joskin sen tarinoissa esiintyvät usein naishahmot.

• Pohdi millaisia arkkityyppejä Kristus ja Maria Magdalena ovat? Millaisia ominaisuuksia hahmoihin liittyy? Miten ne näkyvät esim. Edelfeltin maalauksessa? (Kristus myyttisenä pelastajahahmona ja Maria Magdalena langenneena naisena)

Hysteriaa tutkineen taide- ja kulttuurihistorioitsija Anna Kortelaisen mukaan Edelfeltin maalaukseen liittyy myös tulkinnan taso, joka liittyy tekijän omaan maailmaan ja aikaan.  Kortelainen nimittäin näkee teoksessa myös hysteriasta kärsivän naisen, joka kohtaa rauhoittelevan psykiatrinsa. Edelfelt oli tutustunut Ranskassa asuessaan lääkäritovereidensa kautta hysterian uusimpiin hoitomuotoihin ja käynyt seuraamassa yleisöllekin avoimia ”parantamisnäytöksiä”.  

• Mitä mieltä olet Kortelaisen tukinnasta? Voisiko kuvaa todella tulkita hysteerikon ja terapeutin kohtaamisena? Millaisia tutkintoja teos saa, jos sen suhteuttaa elokuvan juoneen?