Kaurismäkeläinen suomalaisuus
Jos trilogian henkilöhahmot ovat häviäjiä ja työläisiä, minkälaista kuvaa elokuvat rakentavat 1980-luvun lopun Suomesta? Mielenkiintoista on, että juuri trilogiallaan Kaurismäki tuli maailmanlaajuisen elokuvayleisön huomionkohteeksi. Myöhempiä elokuviakin kuten Kauas pilvet karkaavat (1996) ja Mies vailla menneisyyttä (2002) on tarkasteltu trilogiaa vasten ja niissä jatkui kaurismäkeläisen suomalaisuuden kuvaus. Yhdessä elokuvan Laitakaupungin valot (2006) kanssa elokuvat muodostavat Suomi-trilogian.
Tehtäviä:
-
Minkälaista Suomea Kaurismäki alkoi työläistrilogiassaan kuvata?
-
Minkälainen on Suomi ja suomalaiset, jotka elokuvissa esittäytyvät?
-
Mieti, miten elokuvat esittelevät henkilöhahmonsa jo heti alussa ja miten Kaurismäki keskittyy ympäristön kuvaamiseen?
-
Kuvaile, minkälainen on Kaurismäen kuvaama ympäristö, jota henkilöhahmot asuttavat ja jossa he työskentelevät. Miten ympäristöä on käytetty kuvaamaan henkilöhahmoja?
Pohtiessasi Kaurismäen tapaa kuvata ympäristöjä, kiinnitä huomio kuvarajaukseen, -kulmiin ja valaistukseen. On tärkeää myös huomata, kuinka Kaurismäen elokuvissa esiintyy samojen näyttelijöiden ohella samoja työryhmän jäseniä, esim. kuvaaja Timo Salminen. Tästä syystä trilogian kuvaustapa trilogiassa on leimallinen muissa Kaurismäen elokuvissa.
-
Luettele yksittäisillä sanoilla, miltä kuvatut ympäristöt näyttävät (ulkotilat: työympäristöt, teollisuus- ja tehdasalueet sekä sisätilat: työpaikat ja kodit). Jos olet nähnyt muita Kaurismäen elokuvia, tunnistatko tämän kuvaustavan myös muissa elokuvissa?
-
Ovatko Kaurismäen kuvaamat ympäristöt mielestäsi vielä löydettävissä nyky-Suomesta? Näyttävätkö tehdasalueet ja valintamyymälät samoilta nyt kun kolmisenkymmentä vuotta sitten? Onko Kaurismäen ympäristökuvaus mielestäsi ajatonta vai sidottua tiettyyn aikaan eli 1980-lukuun?
-
Ovatko kuvatut ympäristöt tyypillisesti suomalaisia? Jos kyllä, niin mikä niistä tekee suomalaisen näköisiä ympäristöjä? Voisiko mitään kuvattua tilaa/ympäristöä sekoittaa muun maan kaupunkeihin, alueisiin jne. Mitkä elokuvien ympäristöistä on kuvattu universaalisti, niin että niitä ei tunnista suomalaisiksi?
-
Haluaako Kaurismäki mielestäsi kuvata yleisesti työläisiä vai juuri suomalaisia työläisiä? Löydätkö eroavaisuuksia elokuvien välillä: onko jokin trilogiaan kuuluva elokuva juurrutettu enemmän suomalaiseen yhteiskuntaan kuin toinen?
-
Pohdi myös Kaurismäen tapaa kuvata maaseutuja ja kaupunkeja. Mieti, miten Ariel kuvaa Taisto Kasurisen matkaa maalta kaupunkiin – pohjoisesta etelään. Miten tämä matka on kuvattu yhteen rikostarinan, rakkaustarinan ja työntekijän tarinan kanssa? Mitä muutoksia kerronnassa ja henkilöhahmossa tapahtuu kun pohjoinen maaseutu vaihtuu eteläiseen kaupunkiin? Kuvaa yksittäisillä sanoilla Kaurismäen tapaa kuvata sekä kaupunkilaiselämää että elämää maaseudulla. Mieti myös, kuinka elokuvien lopussa henkilöhahmot lähtevät Suomesta, yleensä laivalla meren taakse – mitä Kaurismäki tällaisilla lähdöillä haluaa mielestäsi kuvata?
- Pohdi myös ympäristökuvausten yhteydessä, onko Kaurismäen tapa kuvata eri ympäristöjä (arki)realistinen, humoristinen, komediallinen, melodramaattinen…? Anna yksittäisiä esimerkkejä (esim. Taisto Kasurinen ajamassa talvista maaseututietä Amerikan raudallansa kaulaliina päähän kiedottuna – ovatko kohtaukset realistisia, humoristia…?).
© Koulukino 2024