Aleksis Kiven elämä yhteiskuntakriittisenä elokuvana
Mihin asioihin 1800-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa Jari Halonen kohdistaa kritiikkinsä? Miten kritiikki tuodaan esille?
(Ruotsinkielisen sivistyneistön suomalaisuusliike esitetään elokuvassa naurettavassa valossa: Ruotsinkieliset eivät tiedä juuri mitään tavallisen kansan
elämästä ja halveksuvat suomen kieltä: se on ”kansankieltä”, ”renkien ja paskakuskien kieltä”, eikä siitä ole sivistyskieleksi. Kaunokirjallisuutta on monen
mielestä mahdotonta kirjoittaa suomeksi: ruotsi on ”opiskelukieli” ja ”kansalliskirjallisuuden kieli”, ja ”runoutta on vain ruotsiksi”. Toisaalta kulttuuriväki
tietää, että Suomen suomea puhuva kansa on saatava itsenäistymispyrkimysten taakse, ja siksi suomen kielelle on luotava asema. Jotkut ruotsinkieliset
opettelevat suomen ja ryhtyvät kehittämään kieltä – murteiden taistelu näytetään elokuvassa Ahlqvistin savolaistamispyrkimysten kautta – ja sitä aletaan
opettaa myös yliopistossa. Suomenkieliselle kirjallisuudelle ja Kivelle on tilaus.)
© Koulukino 2024