Elokuvan kerronta pohjaa paljolti musiikkiin, liikkeeseen, eleisiin ja ilmeisiin, ei niinkään henkilöiden väliseen sanalliseen dialogiin. Tanssikohtauksissa on läsnä koko tunneskaala ilosta jännitykseen, pelosta ja riemusta pettymykseen. Tunteita ilmaistaan eleiden, liikkeiden ja ilmeiden kautta myös tanssisalin ulkopuolella, kuten esimerkiksi kohtaamisissa Merabin ja Iraklin välillä.

Tanssinopettaja sanoo Merabille, että georgialaisessa perinnetanssissa on läsnä koko kansakunnan sielu. Tanssiryhmässä tanssiminen on kunnia-asia, ja kilpailu pääsemisestä edustusryhmään on kovaa. Tanssiliikkeet ja koreografiat symboloivat näin yhtä aikaa sekä kansakunnan perinteitä ja menneisyyttä että tulevaisuutta: ne ovat kehollista tietoa, jossa henkilökohtainen ja kansallinen yhdistyvät.

Merabin pitkää ja tunteellista tanssisooloa elokuvan lopussa voi tulkita ruumiillisena ja taiteellisena kannanottona perinteeseen. Perinteistä liikekieltä muokkaamalla ja improvisoimalla Merab tekee kansallisesta perinteestä omaansa.

Tehtäviä

1. Millaisia tunteita ja ajatuksia georgialainen kansantanssi välittää elokuvassa? Mitä kaikkea tanssi merkitsee ryhmäläisille?

2. Elokuvassa kerrotaan, että myös Merabin isä on ollut tanssija. Mitä hänelle on tapahtunut? Mitä elokuva paljastaa isän ja pojan suhteesta?

3. Mitä merkityksiä elokuvan loppukohtauksella, Merabin pitkällä tanssisoololla on? Miten tulkitsette sooloa? Mitä Merab haluaa kertoa tanssillaan? Mitä tunteita siinä on läsnä?

4. Kehollisia harjoituksia
Jokainen voi osallistua harjoituksiin haluamallaan tavalla – ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä harjoituksia.                 

Vesikasvi
Asettukaa lattialle istumaan tai makaamaan silmät kiinni. Laittakaa musiikkia soimaan taustalle. Kuvitelkaa, että olette lämpimässä vedessä kasvava kasvi, jota aaltojen liikkeet liikuttavat. Aloittakaa rauhallisesti yhden kehonosan liikkeellä (esimerkiksi jalan tai käden hitaalla, pienellä liikkeellä ilmassa), ja laajentakaa siitä vähitellen useampiin kehonosiin. Jokainen saa edetä omaan tahtiinsa, ei ole oikeaa tai väärää tapaa liikkua. Voitte lopettaa harjoituksen pystyasentoon.

Liikepäiväkirja
Kiinnittäkää muutaman päivän ajan huomiota siihen, miten liikutte eri tiloissa omassa arjessanne. Pitäkää siitä päiväkirjaa yksin, pareittain tai pienryhmissä esim. kirjoittamalla tai valo/videokuvaamalla. Käykää läpi päiväkirjat yhdessä toisillenne kertoen ja halutessanne myös liikkeitä/paikallaanoloa esittäen. Voitte pohtia päiväkirjoissanne esim. seuraavia kysymyksiä:

• Miten liikutte/olette paikallaan kotona/koulussa/harrastuksissa/kaupungilla/julkisissa kulkuvälineissä jne.?
• Millaiset tilat kutsuvat liikkumaan vapaasti, millaiset säätelevät liikkumista tiukasti? Millaisia liikkumiseen liittyviä sääntöjä eri tiloissa on?
• Millaisissa tiloissa olette kuin kotonanne? Entä mitkä tuntuvat vierailta? Miten nämä kokemukset vaikuttavat liikkeeseen ja kehollisuuteen?
• Millaisia tunteita eri tiloihin liittyy? Miltä nämä tunteet (esim. rentous, ilo, jännitys, pelko, ärsyyntyminen, turhautuminen jne.) tuntuvat kehossa ja miten ne näkyvät asennoissa, liikkeessä ja paikallaan olemisessa?