keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Apinatytöt on kuvaus siitä, kuinka tyttöjen väliset ystävyydet elävät ja muuntuvat ja kuinka tytöt käyttävät valtaa. Elokuvan keskushenkilön Emman aloittaessa vikellyksen tyttöjoukkueessa hän joutuu joukkuetoverinsa Cassandran huomion valokeilaan. Elokuva perustuu pitkälti Emman ja Cassandran välisen valtasuhteen kuvaamiseen. Keskeinen henkilöhahmo on myös Emman pikkusisko Sara, joka on hämmentynyt kulttuurin naismallien ja ulkonäköodotusten keskellä.

Tyttöjen välisten ihmissuhteiden lisäksi Apinatytöt pohtii ihmisten ja eläinten välisiä suhteita. Tyttöjen harrastusryhmän keskiössä on nöyrästi ja kuuliaisesti kehällä laukkaava hevonen, ja Emmalla on kotonaan hyvin koulutettu, äänimerkkejä totteleva koira. Elokuvassa tyttöjen välistä, odottamattomaan käytökseen ja äkillisiin tunneryöppyihin perustuvaa käytöstä kontrastoidaan eläinten kuuliaiseen ja tarkasti säädeltyyn käyttäytymiseen. Vaikka tyttöjen käytös on näennäisen hallittua vikellyskehässä, pinnan alla he vaikuttavat arvaamattomammilta kuin elokuvan eläimet.

Tehtäviä

1. Pohtikaa, miksi tekijät ovat valinneet elokuvan nimeksi ”Apinatytöt”. Mihin tyttöjen ja apinoiden rinnastaminen viittaa ja mitä sillä halutaan kertoa?

2. Pohtikaa, miksi Sara hautaa elokuvan lopussa koiran koulutukseen tarkoitetun naksuvan äänimerkkilaitteen maahan. Mitä laite symboloi elokuvassa, entä mitä sen hautaamisella halutaan kertoa?

3. Lukekaa ote Karoliina Ojasen väitöskirjasta, jossa hän on haastatellut eri-ikäisiä tallityttöjä muun muassa tallikulttuurin hierarkiasta, tallityttöjen ystävyyssuhteista sekä tyttöjen suhteesta hoidettaviin ja ratsastettaviin hevosiin. Ojasen mukaan tallikulttuurissa vallitsee pärjäämisen, itsevarmuuden ja rohkeuden ideaali, joka määrittää myös tytön paikan talliyhteisössä. Stereotyyppisesti tyttöihin liitettävä hevosten rapsuttelu, halailu ja helliminen on vain yksi osa tallitytön olemusta ja käytöstä.

Pelokas tai itkevä tyttö edustaa vastauksessa vierastettavaa tyttöyden anomaliaa, jonka kautta rakennetaan ideaalista hoitaja- tai ratsastajakuvaa: tallilla ei saa pelätä. Tilanteen kuvauksessa rakentuu rohkeutta vaativa pärjäämisen normi ja tuo vähäeleisyyttä vaativa tapa, jolla normia toteutetaan. Kuvattu pelottomuuden vaatimus ja pelon peittoaminen on osa pärjäämisen normiin sisältyviä reippauden ja määrätietoisuuden ihanteita hevosen hallinnassa. Pärjääminen yhdistyy tytön yhteisölliseen kunniaan. (Ojanen 2011, 109.)

Pohtikaa lainaukseen verraten millaisena Apinatytöt esittää tallityttöyden ja vikellysharrastuksen. Miten tyttöjen käytöstä rinnastetaan hevosten käytökseen? Miten tytöt käyttäytyvät hevosten kanssa? Entä millainen on hevosen rooli vikellysharrastuksessa?

4. Jos luokassanne on vikellystä, ratsastusta tai hevosenhoitoa harrastavia tyttöjä (tai poikia), kertokaa kokemuksistanne. Millaista käytöstä hevostalleilla vaaditaan, erityisesti suhteessa hevosiin? Pohtikaa kokemuksianne suhteessa Ponitytöt-dokumenttielokuvaan(Selma Vilhunen, 2007), jossa 12-vuotias Laura toteaa ominaisuuksista, joita vaaditaan hyvältä hevosenhoitajalta:

Pitää olla päättäväinen. Ja sitten… Et sit jos on vähänkin epävarma niin se poni tai heppa saattaa vähän temppuilla. No joskus mä hoen itse sitä että ”et sä voi jännittää et sehän on ihan lapsellista” [– –] Silleen et mä yritän rohkaista itteeni et se ei olis niin jännittävää.