Auf Wiedersehen Finnlandin ihmiskohtalot

 Naisten kohtalo

 1.Kriitikko Leena Virtanen toteaa Helsingin Sanomien Nyt-liitteen arviossa:

”Nykyajan näkökulmasta naisia on helppo ymmärtää. Kukapa ei olisi nuoruudessaan valmis lähtemään ihanan miehen matkaan, riskienkin uhalla. Mutta sodassa ketään ei pidetä viattomana.”

 Pohtikaa pareittain tai ryhmissä, mitä mieltä itse olette asiasta? Ymmärrättekö naisia, jotka lähtivät sotilaiden mukaan? Entä ihmisten reaktioita heitä kohtaan? Miettikää, miten itse olisitte reagoineet tai tehneet vastaavassa tilanteessa?

 2. Kirjoittakaa kirje. Kuvitelkaa kirjeen lähettäjäksi joko sotilaiden mukana lähtenyt nainen, saksalaisen sotilaan lapsi tai kotiin jäänyt perheenjäsen.

Ottakaa kirjeessä huomioon ajankohdan realiteetit (esimerkiksi suhtautumisessa saksalaisiin ja neuvostoliittolaisiin sekä tietämättömyys sodan jatkumisesta ja ihmisten kohtaloista.)

Saksalaisten sotilaiden mukaan lähteneitä naisia on arvioiden mukaan satoja, jopa tuhat. Naiset koottiin ensin Pohjois-Norjaan, josta heidät vietiin laivoilla Saksaan. Perillä he joutuivat töihin, sillä häviöllä olevassa maassa koko kansa oli valjastettu osaksi sotaponnistuksia. Joitain naisia kuoli Saksaan kohdistuneissa pommituksissa. Suurin osa naisista palasi Suomeen Hangon karanteenileirin kautta vuosina 1945–48. 

Menneisyys on edelleen monelle dokumentin naisten kohtalon kohdanneelle niin vaikea asia, että ohjaaja Virpi Suutarin oli vaikea löytää dokumenttiinsa haastateltavia, jotka olivat valmiita kertomaan tarinansa kameralle. Suuri osa näistä naisista ei ollut ikinä puhunut menneisyydestään edes lapsilleen. Elokuvan pohjatyössä vierähti lähes kaksi vuotta ja kyseessä on ensimmäinen aiheeseen paneutuva dokumentti. Elokuvaa varten Suutari muun muassa luki sodanjälkeisinä vuosina Saksasta Suomeen palanneiden naisten kuulustelupöytäkirjoja.

 Saksalaisten sotilaiden lapset

 Irja Wendisch kirjoittaa kirjassa Salatut lapset:

”Häpeä lankesi myös lasten kontolle. Varsinkin Lapissa heistä tuli sijaiskärsijöitä koko väestölle, joka häpesi aseveljeyttä natsi-Saksan kanssa. Saksalaisille sotilaille synnyttäneistä naisista puolestaan tehtiin syntipukkeja sille, että me suomalaiset olimme pitäneet yhtä kansakunnan kanssa, jonka johto murhasi ja tappoi miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. He saivat kannettavakseen sen, että Lapin väestön mielissä saksalaiset ajoivat siviiliväestön evakkoon ja tuhosivat koko Lapin pienempiä sivukyliä, teitä ja siltoja myöten.”[1]

 1. Kuvitelkaa, että olette toimittaja menossa haastattelemaan saksalaisen sotilaan lasta. Laatikaa lista haastattelukysymyksistä.

Kirjatkaa ylös taustatiedot, jota saitte dokumentista. Mitä lisätietoa haluaisitte?

    2.Tutustukaa Saksalaisten sotilaiden lapset ry:n toimintaan

(yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.saksalaistensotilaidenlapset.com/)

 ja lukekaa MTV3:n uutinen yhdistyksen pyrkimyksestä etsiä tietoja kadonneista isistä ja elatussopimuksista

(http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/01/1045136).

 Pohtikaa ryhmissä, miksi yhdistys haluaa etsiä tietoja ja millainen toimintaidea yhdistyksellä yleensäkin on?

Millaisen kuvan dokumentti antoi saksalaisten sotilaiden lasten kohtalosta ja asemasta yhteiskunnassa?

 Suomessa oli vuosina 1941–1944 yli 200 000 saksalaissotilasta. Saksalaisten sotilaiden lasten tarkkaa määrää on vaikea tietää, sillä monen lapsen alkuperästä on vuosien saatossa vaiettu. Arvioiden mukaan lapsia on tuhansia.

Saksalaisten sotilaiden lapset ry perustettiin vuonna 2006. Yhdistyksen tarkoitus on auttaa saksalaisten sotilaiden lapsia juuriensa etsinnässä.