b) Kirjoittakaa elokuvasta saamienne tietojen pohjalta RAF:n keskeisten henkilöiden pienoiselämäkerrat. 

  

2. Yrittäkää taustoittaa RAF:n yksilöiden toimintojen taustoja ja motiiveja. Ottakaa henkilöistä selvää ja kirjoittajaa kuviteltu artikkeli, jossa joko haastattelette valitsemaanne henkilöä tai kirjoitatte jostain RAF:n liittyvästä tapahtumasta (esimerkiksi Tukholman lähetystön valtaus, lentokonekaappaus tai Baaderin vapautus). Onko lehdellä, johon kirjoitatte oikeisto- vai vasemmistosympatioita? Miten se vaikuttaa tekstiinne ja näkemykseenne tapahtumista? 

 

Andreas Baader: 

Syntynyt: 6.5.1944 Kuollut: 18.10.1977 Baaderin isä oli historioitsija, tohtori Berndt Philipp Baader, joka joutui toisen maailmansodan loppuvaiheissa neuvostoliittolaisten vangiksi, eikä koskaan palannut kotiin. Baaderin äiti, isoäiti ja täti kasvattivat pojan Münchenissa. Baaderia on kuvailtu rohkeaksi, laiskaksi ja voimakastahtoiseksi. Hän menestyi koulussa hyvin, mutta joutui vaikeuksiin, koska tunsi vastenmielisyyttä auktoriteetteja kohtaan. Hän vaihtoi koulua monta kertaa, mutta lopetti lopulta lukion kesken ja muutti Länsi-Berliiniin. Ironista kyllä, Baader toimi Länsi-Berliinissä jonkin aikaa oikeistolaisen Bild-Zeitung -lehden avustajana, mutta joutui eroamaan melko pian käyttäydyttyään väkivaltaisesti toimituksessa. Baader muutti yhteen erään taiteilijaparin kanssa ja sai jonkin ajan kuluttua tyttären naisen kanssa. Kolmikko asui yhdessä kaksi vuotta. 

 

Gudrun Ensslin:

Syntynyt: 15.8.1940 Kuollut: 18.10.1977 Gudrun Ensslinin tausta erosi suuresti Baaderista. Hän oli papin ja entisen sodanvastustajan Helmut Ensslinin tytär. Suuren osan nuoruuttaan Ensslin käytti teologian opintoihin. Hän myös kuului Wandervogel-liikkeeseen, joka yhdisti ulkoilmaelämän ja moraalisen puhtauden myyttiseen käsitykseen Saksan kansakunnasta. Ensslin yhdisti jo varhain kristilliseen maailmankatsomukseen poliittisen ja sosiaalisen vastuun. Vuonna 1965 Ensslin meni kihloihin Bernward Vesperin kanssa. Yhdessä pari muutti Länsi-Berliiniin, vaikka Ensslinin isä vastusti suhdetta jyrkästi. Länsi-Berliinissä pari sai pojan, Felixin. Länsi-Berliinissä Ensslin alkoi olla yhä kiinnostuneempi poliittisesta toiminnasta ja entistä vähemmän kiinnostunut kihlatusta ja lapsestaan. Kun hän tapasi Andreas Baaderin erään mielenosoituksen järjestäneen ryhmän kokouksessa, hän löysi Baaderin käytännön toimia korostavasta ajattelutavasta paljon yhteistä omiin ajatuksiinsa. Ensslinistä ja Baaderista tuli rakastavaiset. Kumpikin jätti lapsensa ja ryhtyi toimimaan täysillä poliittisen vallankumouksen puolesta.

 

Ulrike Meinhof: 

Syntynyt: 7.10.1934 Kuollut: 9.5.1976 Meinhof oli ainoa RAF:n jäsen, joka oli tunnettu yhteiskunnallisena vaikuttajana jo ennen liittymistään järjestöön. Hän oli tunnettu ja arvostettu vasemmistotoimittaja, jonka ryhtymistä kaupunkisissiksi on kutsuttu yhdeksi Saksan lähihistorian 

suurimmista arvoituksista. Meinhof syntyi natsihallinnon aikaan Oldenburgissa, lähellä Hollannin rajaa. Hänen perheessään suhtauduttiin hyvin 

kriittisesti totalitaariseen hallintoon ja Meinhof omaksui vanhempiensa ajatukset jo varhain. Niinpä Saksan antautuminen Toisessa maailmansodassa merkitsi kymmenenvuotiaalle Meinhofille enemmän vapautusta kuin tappiota. Meinhofin isä kuoli, kun tämä oli kuusivuotias. Opintonsa perheen takia keskeyttänyt äiti jatkoi isän kuoleman jälkeen opiskeluja. Meinhofin ja tämän sisaren kasvattivatkin äiti Ingeborg Meinhof ja tämän opiskelutoveri Renate Riemech. Kun Meinhofin äiti kuoli kahdeksan vuotta isän jälkeen, Riemech ryhtyi 14-vuotiaan Ulriken huoltajaksi. Poliittiseen toimintaan Meinhof lähti mukaan opiskeluaikana. Vuonna 1958 hänestä tuli ydinaseita vastustaneen opiskelijaliikkeen keskeinen henkilö. Menestys ydinaseistusta vastustaneessa liikkeessä vei Meinhofin vasemmistolaisen Konkret-lehden toimittajaksi kesken opintojen. Samalla Meinhof liittyi Saksan kommunistiseen puolueeseen.

 

Vuonna 1961 Meinhof avioitui Konkretin julkaisusta vastanneen Klaus Röhlin kanssa ja vuotta myöhemmin syntyivät kaksostyttäret Bettina ja Regine Röhl. Meinhof eteni urallaan nopeasti ja 1960-luvun alussa hänestä tuli Konkretin päätoimittaja. Meinhofin ura eteni hyvin, mutta avioliitto ajautui vaikeuksiin ja vuonna 1967 hän haki avioeroa. Huhtikuussa 1968 Meinhof muutti Länsi-Berliiniin. 1960-luvun lopun poliittinen kuohunta (laaja Vietnamin sodan vastustus, epäluulo Länsi-Saksan hallituspuolueita kohtaan, shaahin vastaisen mielenosoituksen tapahtumat, Dutschen murhayritys) vaikuttivat Meinhofiin suuresti. Tähän aikaan hän piti kuitenkin sanoja ainoina aseina, joita suostui käyttämään ja korosti kannanotoissaan neuvottelujen merkitystä väkivaltaa tärkeämpänä vaikutuskeinona. 

 

Meinhofin teksteistä on myöhemmin yritetty löytää ajankohta, jolloin hän siirtyi kannattamaan RAF:n sotilaallista linjaa. Meinhof oli vanhempi kuin muut RAF:n perustajäsenet, lisäksi hänellä oli vahva ammatillinen ja poliittinen kokemus. Toisinaan on spekuloitu, että Meinhofin liittyminen RAF:ään oli yksinkertaisesti ”sataprosenttinen erehdys.” Näin on sanonut toinen Meinhofin tyttäristä, Bettina Röhl. 

 

Lisätietoa/Lähteet: 

Lehto, Katariina: Ulrike Meinhof – Lähemmäs totuutta, ei todellisuutta, Jyväskylä 2007. 

Hansén, Dan, Nordqvist, Jens, Kun punainen armeijakunta iski – Saksalaisterroristit Tukholmassa, Helsinki 

2007. 

Sem-Sandberg, Steve: Theres, Jyväskylä, 2005. (Meinhofin elämästä kertova romaani.)