1. Mihin RAF pyrki toiminnallaan? 

 

RAF (Rote Armée Fraktion) oli LänsiSaksassa perustettu terroristiryhmä, joka toimi vuosina 1967–1998. Myös punaiseksi armeijakunnaksi kutsuttu ryhmä rakentui opiskelijamaailmassa tapahtuneen radikalisoitumisen ja yleismaailmallisen vasemmistolaisen liikehdinnän pohjalle. Ryhmän perustamiseen vaikutti myös laajalle levinnyt Vietnamin sodan vastustus. RAF kuvaili itseään kommunistiseksi sissiryhmäksi. Ryhmän toiminta oli avoimen militanttia, ja sen iskujen yhteydessä kuoli vuosina 1972–1991 useita kymmeniä ihmisiä. 

 

RAF:n tarkoituksena oli vaikuttaa perinteisten poliittisten kanavien ulkopuolella. Kaupunkisissiliikkeen tehtävä oli RAF:n mukaan hävittää väkivalloin myytti valtion haavoittamattomuudesta. Toiminta ajateltiin itsepuolustukseksi, sillä RAF:n mukaan väkivalta oli sisäänrakennettu elementti fasistisessa valtiossa. 

 

2. Miettikää elokuvan perusteella mitkä seikat mahdollistivat ryhmän toiminnan? 

 

3. Kerätkää pienissä ryhmissä elokuvassa kuvatut tapahtumat listaksi ja pohtikaa sen perusteella millaisen kuvan elokuva antaa RAF:n toiminnasta ja historiasta.

 

Aikajana RAF:n keskeisistä, elokuvassa esitetyistä tapahtumista: 

2.6.1967: Mellakaksi yltynyt Iranin Shaahin vastainen opiskelijamielenosoitus LänsiBerliinissä. Siviiliasuinen poliisi ampuu aseettoman opiskelijan. 

11.4.1968: Josef Bachmann ampuu opiskelijajohtajaa ja tunnettua kommunistia Rudi Dutschea. Dutsche selviää, mutta vahingoittuu vakavasti. Tapauksesta syytettään oikeistolaisena tunnettua Springer-lehti-imperiumia, jonka omistama julkaisu Bild-Zeitung julkaisi Dutschesta vihamielisen artikkelin vain päiviä ennen ampumatapausta. Kun Bachmann ampui Dutschea, hänellä oli Bild-Zeitungin artikkeli mukanaan. 

2.4.1969: Andreas Baader, Gudrun Ensslin, Thorwald Proll ja Horst Söhnlein sytyttävät kaksi tulipaloa Frankfurtilaisessa tavaratalossa. Nelikko jää kiinni ja istuu vankilassa 14 kuukautta, mutta vapautetaan odottamaan korkeamman oikeuden päätöstä. Marraskuussa korkein oikeus päättää, että syytettyjen pitää istua tuomio loppuun. Ensslin ja Baader pakenevat Italiaan. 

Helmikuu 1970: Ensslin ja Baader ilmestyvät Meinhofin ovelle. Meinhof on tavannut Ensslinin aiemmin haastatellessaan häntä. Pakomatkalla oleva kaksikko pyytävät piilopaikkaa ja Meinhof suostuu. Poliisi Peter Urpach onnistuu soluttautumaan ryhmään ja Baader pidätetään tekoratsiassa. 

14.5.1970: Andreas Baaderin vapautusoperaatio suoritetaan. Aseellinen vapautusoperaatio toteutetaan Meinhofin avulla, sillä nimekäs toimittaja on saanut mahdollisuuden tavata Baaderia kerrottuaan kirjoittavansa kirjaa vangeista. Kolme viikkoa vapautuksen jälkeen RAF:n perustamisjulistus ilmestyy. Baaderin vapautus merkitsi kaupunkisissiliikkeen syntyä. 

Kesäkuu 1970: RAF:n jäsenet osallistuvat El Fatahin koulutusleirille Jordaniassa. 

15.7.1971: Entinen kampaaja ja RAF:n jäsen Petra Schelm ajaa poliisin tiesulusta läpi ja pakenee. Jäätyään kiinni Schelm ampuu poliisia kohti ja kuolee itse poliisin ampumiin luoteihin. Schelm on ensimmäinen poliisi-iskussa kuollut RAF:n jäsen. 

Lokakuu 1971: RAF:n jäsen Gerhard Müller ampuu Norbert Schid nimisen poliisin. Kyseessä on ensimmäinen RAF:n iskussa kuollut poliisi. Tapauksen jälkeen ryhmän suosio laskee. 

11.5.1972: RAF räjäyttää kolme pommia yhdysvaltalaisen upseerikerhon lähellä. Kolme upseeria kuolee. Seuraavana päivänä räjähtää Aubsburgin poliisiasemalle asetettu pommi ja poliisiaseman eteen jätetty auto Munchenissa. 

19.5.1972: Pommi räjähtää Hampurissa lehti-imperiumi Springerin talossa. Ennen räjähdystä taloon on soitettu kaksi varoituspuhelua. 

Kesäkuu 1972: Meinhof, Ensslin, Baader, Jan-Karl Raspe ja Holger Meins pidätettään useassa erillisessä poliisiiskussa. Vankilassa heidät eristetään 

toisistaan. Vangit protestoivat kohteluaan muun muassa nälkälakoilla. 

9.11.1974: Holger Meins kuolee nälkälakon seurauksena.

25.4.1975: Kuusi RAF:n jäsentä miehittää Saksan suurlähetystön Tukholmassa. Joukko kutsuu itseään nimellä ”Kommando Holger Meins.” 

9.5.1976: Ulrike Meinhof löydetään kuolleena sellistään. Edelleenkin kiistellään siitä, oliko kyseessä itsemurha vai tapettiinko Meinhof. 

13.10.1977: RAF:n toisen sukupolven ydinryhmä toiminnassa. Ryhmää tukeneet arabiterroristit kaappaavat Lufthansan lentokoneen. Tarkoitus on painostaa Saksan hallitusta vapauttamaan ensimmäisen sukupolven johtajat. Kaappauksen epäonnistuttua Baader, Ensslin ja Raspe löytyvät kuolleina selleistään. Kuten Meinhofin tapauksessa, myös Baaderin, Ensslinin ja Raspen kuolemaa on epäilty murhaksi. 

5.9.1977: RAF kidnappaa työnantajien keskusjärjestön johtajan Hanns Martin Schleyerin. 

18.10.1977: Schleyer murhataan. 

Vuoden 1977 tapahtumia kutsutaan usein saksalaiseksi syksyksi. Sitä pidetään RAF:n ensimmäisen ja toisen sukupolven toimintakausien huipentumana.  

 

Lisätietoa/Lähteet: 

Hansén, Dan, Nordqvist, Jens, Kun punainen armeijakunta iski – Saksalaisterroristit Tukholmassa, Helsinki 2007. 

Lehto, Katariina, Ulrike Meinhof – Lähemmäs totuutta, ei todellisuutta, Jyväskylä 2007.

© Koulukino 2024