1. Elokuvan kuvaamassa maailmassa kaikki liittyy kaikkeen ja sana globaali saa hyvin konkreettisia merkityksiä. Maailma osoittautuu hyvin pieneksi paikaksi ihmiskohtaloiden yhdistyessä maapallon eripuolilla. Babelin voisikin sanoa kuvaavan maailmankylää.

• Keskustelkaa mitä tarkoitetaan käsitteillä maailmankylä ja maailmankulttuuri? Mitä itse ymmärrätte niillä? Koetteko elävänne ”maailmankylässä”?

(Eero Kuparisen toimittamassa kirjassa Maailmankulttuurin synty (1996) maailmankylä määritellään termiksi, joka on syntynyt kuvaamaan tiedonvälityksen nopeutta. Nykyiset viestintävälineet siis ovat lyhentäneet välimatkaa ihmisten välillä. Maailmankulttuurilla taas viitataan alueellisissa ja kansallisissa kulttuureissa esiintyviin yhteisiin piirteisiin.)

• Oppilaat voivat pohtia miten maailmankulttuuri ilmenee ja mitä sen yhteiset piirteet ovat, mitä maailmankulttuurin piirteitä suomalaisessa kulttuurissa on? Keskustelkaa myös miksi länsimaisen kulttuurin ainekset näyttävät hallitsevan maailmankulttuuria. Mihin suuntaan maailmankulttuuri on muotoutumassa? Pohtikaa maailmankulttuuria myös elokuvan kautta.

Jo elokuvan nimikin viittaa kielten ja kulttuurien moninaisuuteen, joka joskus ehkä vaikuttaa sekamelskaltakin. Elokuvassa kuullaan lukuisia eri kieliä ja monia kommunikaatiotapoja. Mitä kieliä elokuvassa käytetään?

2. Pohtikaa tulkin ammattia. Mikä on kulttuurin asema ja vastuu kommunikaatiotilanteessa? Muistelkaa tilanteita, joissa olette olleet kommunikaatio-ongelman edessä yhteisen kielen puuttuessa. Miten selvisitte?

• Kuvitelkaa tilanne, jossa olette tärkeän kansainvälisen kokouksen tulkkina. Millaisia ongelmia eteenne voisi tulla? Miten selviytyisitte tilanteessa ja miten ehkä valmistautuisitte siihen? pohtikaa tilannetta myös vastuun näkökulmasta? Mikä on tulkin valta tilanteessa? Luetelkaa hyvän tulkin ominaisuuksia.

(Silja Saksan kirjassa Baabelin perilliset. Kääntäjien ja kääntämisen historiaa (Atena Kustannus Oy, 2004) hyvän tulkin ominaisuuksiksi luetellaan kielitaidon lisäksi tyylitaju, laaja yleissivistys, hyvä muisti, keskittymiskyky, hermojen hallinta, henkinen joustavuus sekä selkä artikulaatio ja ääni. Tulkin ammatti edellyttää myös vastuuntuntoisuutta, objektiivisuutta sekä eettisyyttä.)

Japaniin sijoittuvan kertomuksen kautta puhuttujen kielien kirjoon tulee mukaan myös viittomakieli. Kuurojen ja kuulevien välille voi kehittyä omat kommunikaatio-ongelmansa. Miten niitä on elokuvassa kuvattu ja millaisena kuurojen ja kuulevien maailmojen välinen ero näyttäytyy?

(Oppilaat voivat tutustua eri kieliin, myös viittomakieliin, Jaakko Anhavan kirjan Maailman kielet ja kielikunnat (Gaudeamus, 1998) avulla. Teos on hyvä yleisesitys maailmankielistä ja niiden moninaisuudesta.

Alkuun pääsee myös seuraavien sivustojen avulla:

• Tietoa viittomakielestä Kuurojen liiton sivuilla.
• Suomalaisen viittomakielen perussanakirja.
• Wikipedia