Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) oppimisen alueet kuvastavat keskeisiä pedagogisen toiminnan sisältöjä tavoitteita, joita henkilöstö toteuttaa eri aihepiirejä yhdistellen lapsilähtöisesti. Tämä mahdollistaa monenlaisten ilmiöiden tarkastelun ja tutkimisen eri näkökulmista. Samoin toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti oppimiskokonaisuuksia. Alla on vinkkejä Minä ja meidän yhteisömme sekä Tutkin ja toimin ympäristössäni -alueiden käsittelyyn. Toiminnan sisältö suunnitellaan lapsiryhmän kiinnostuksen ja tarpeiden mukaisesti ja tavoite mukautetaan heille sopivaksi.

Minä ja meidän yhteisömme

Yhteiset säännöt ja normit määrittävät, millainen toiminta tietyssä ryhmässä on hyväksyttävää ja sopivaa. Normit vaihtelevat eri ryhmissä ja ovat osaltaan sidottuja myös aikaan ja paikkaan, mutta niillä on usein myös yhteisiä piirteitä.

• Pohtikaa, millaisia käyttäytymistä ohjaavia normeja elokuvassa ilmenee. Ovatko ne samanlaisia, kuin teidän ryhmässänne? Millaisia eroja tai yhtäläisyyksiä löydätte? Entä eroavatko normit siitä, millaisia toimintaohjeita kotona noudatetaan?
   
• Keskustelkaa, kuka elokuvassa toimii vastoin yhteisiä sääntöjä? Mistä luulette norminvastaisen käyttäytymisen johtuvan? Mitä voi sanoa tai tehdä, kun havaitsee toisten toimivan sääntöjen vastaisesti?
   
• Koostakaa ryhmänne yhteiset säännöt tuotokseksi. Tuotos voi olla juliste, videoesitys, kuunnelma tai piirros. Henkilöstö voi kirjata lasten vastauksia ja lapset voivat painaa esimerkiksi kädenjälkensä merkiksi yhteisiin sääntöihin sitoutumisesta. Lapset voivat haastatella toisiaan ja toimia kuvaajina tai henkilöstö voi avustaa videoesityksen tai kuunnelman teossa, jossa lapset kertovat yhdessä päätetyistä säännöistä. Ryhmän säännöistä voidaan myös tehdä yhteinen piirros tai lapset voivat piirtää itse, mitä hyväksyttävä ja sopiva käytös heille merkitsee.

Lasten tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tunnistamaan ja nimeämään tunteita.

• Pohtikaa, millaisia erilaisia tunteita elokuvassa kuvattiin. Miltä isoäidistä tuntui tulipalon sytyttyä, entä Kissa Jansonin ja Kotihiiren pelastettua tilanteen? Miltä Bamsesta tuntui, kun kaupunkilaiset hurrasivat Kasimirille ja ilkkuivat, ettei maailman vahvimman nallen palvelukset ole enää tarpeen? Entä miltä Pompusta mahtui tuntua, kun oli lähdettävä kaukaisille Kalliosaarille? Millaisia tunteita Kasimirilla oli Mikki-tyttöä kohtaan? Miltä metsän eläimistä mahtoi tuntua, kun heidän kotinsa oli vaarassa tuhoutua?
   
• Keskustelkaa, millaisia tunteita lapsilla heräsi elokuvan katsomisen aikana. Tuntuiko kasomisen aikana jännitystä, iloa, pelkoa ja helpotusta? Miltä tunteet tuntuvat? Missä eri tunteet tuntuvat kehossa? Miten omia tunteita voi säädellä?
   
• Koostakaa erilaisia tunnekortteja. Voitte käyttää esimerkkeinä vaikkapa erilaisia emojeita. Tunnekortteja voi tehdä käsityöllisellä toiminnalla eri materiaaleista ja eri tekniikoin tai tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Mikäli tutustutte emojeihin, niitä kannattaa myös yrittää yhdessä tulkita. Arvasitteko, mitä tunnetilaa emojit kuvastivat? 

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Kasvien ja eläinten tunnistaminen harjoittaa luonnon tuntemusta ja auttaa lasta kehittämään kunnioittavaa suhtautumista luontoon ja ympäristöön.

• Pohtikaa, mitä kasveja ja eläimiä elokuvassa näkyi. Kuinka monta tunnistitte? Mahtoivatko kaikki eläimet olla todellisia tai kasvit luonnossa oikeasti kasvavia? Henkilöstö voi auttaa lapsia muistamaan ja apuja saa myös Wikipediasta, jossa Bamsen päähahmot on lueteltu. 
   
• Keskustelkaa, millaisia luonteenpiirteitä elokuvassa liitettiin eri eläimiin? Millaiseksi susiserkukset oli kuvattu, entä Pomppi -kaniini? Millaisia piirteitä Kilpisellä oli? Millainen Bamse -nalle ja hänen perheensä oli? 
   
• Koostakaa käsitekartta, joka kuvastaa tarinoiden, satujen ja elokuvien käsitystä eläimistä. Millaisena ketut, karhut, oravat ja pöllöt kuvataan eri mediasisällöissä? Etsikää eläinten kuvia lehdestä tai verkosta ja liittäkää eläimiin niitä luonteenpiirteitä, joita niihin tavallisesti yhdistetään. Tutustukaa tämän jälkeen tietokirjojen ja muiden lähteiden avulla eläinten todellisiin ominaisuuksiin. Onko tarinoiden ja toden välillä yhtäläisyyksiä? Millä tavoin kuvaukset eroavat toisistaan? Minkä vuoksi tietyt eläimet kuvataan tarinoissa tietynlaisina?

Erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin tutustuminen auttaa lasta hahmottamaan niiden merkitystä arjessa, selventää teknologian olevan ihmisten tekemää ja kannustaa keksimään omia luovia ratkaisua.

• Pohtikaa, millaisia teknologisia vempaimia Kilpinen oli keksinyt ratkaistakseen omia arjen haasteitaan. Miten Kilpisen ateriointi sujui matkalla Kalliosaarelle? Entä siellä liikkuminen? Muistatteko vielä muita keksintöjä, joita elokuvassa kuvattiin?
   
• Keskustelkaa, millaisia arjen helpottajia lasten jokapäiväisessä elämässä on. Millaisia teknologisia ratkaisuja liittyy heräämiseen, aamupalan valmistamiseen ja hygieniasta huolehtimiseen? Entä miten lapset tulevat päiväkotiin? Miettikää päiväkotipäivän aikana kohdattavaa teknologiaa, havainnoikaa ympäristöänne ja pyrkikää nimeämään teknisiä ratkaisuja. Millaisia ratkaisuja kodissa tai lapsen lähiympäristössä on?
   
• Koostakaa itsenäisen tai pienryhmätyöskentelyn avulla erilaisia kuvitteellisia teknologioita, jotka sujuvoittavat päiväkodin arkea tai haastakaa itsenne keksimään ratkaisuja ympäristönsuojelun tehostamiseksi. Valmistakaa tuotokset ylijääneistä ja kierrätetystä materiaaleista ja huolehtikaa myös tuotoksenne kierrätyksestä asianmukaisesti.