b) Monet autistiset henkilöt käsittelevät aistimuksia eri tavalla kuin neurologisesti tavalliset ihmiset. Joskus yksi tai useammista aisteista toimii heillä yli- tai aliherkästi. Tällä tarkoitetaan sitä, että autistinen henkilö saattaa saada voimakkaita elämyksiä esimerkiksi äänistä, hajuista tai pinnoista. He 

saattavat mm. ärsyyntyä hälystä tai pelätä kovia ääniä. Heillä voi olla myös aistielämyksiin liittyvää toistuvaa käyttäytymistä, kuten heilumista tai taputtamista tms. He myös jumiutuvat helposti toistamaan samaa asiaa. Beniä luultiin jo pienenä myös huonokuuloiseksi: ”Kuuro, miksi he aina niin päättelevät? Jos istuin leikkimässä hiljaa itsekseni, luultiin korvissani olevan jokin vika. Lääkärin mukaan kuulin mainiosti – mutten vain kuunnellut.”

 

Miten elokuvassa kuvattiin Benin kokemaa äänimaailmaa? Miettikää erilaisia tilanteitakotona, kun hän avasi kotioven ja astui kadulle, koulussa, asemalla. Oliko Benillä toistuvia liikkeitä tms?

 

c) Rutiinit luovat turvallisuutta.Joillakin asperger-henkilöillä on pakonomainen tarve luoda rutiineja ja rituaaleja. Tämä ilmenee usein niin, että heidän on pakko tehdä jokin asia tai tehtävä tietyn kaavan mukaan, muuten tulevat tapahtumat on tuomittu epäonnistumaan jo etukäteen. Joskus pienikin muutos arkirutiineihin saa aikaan heidän ajatusmaailmassaan niin suuren epäjärjestyksen, ettei mikään suju normaalisti ja tilanne heijastuu heidän käyttäytymiseensä.Mitä rituaaleja tai rutiininomaisia tapoja Benillä oli? Mm. aikataulut, aamutoimet, matka kouluun.

 

d) Asperger-henkilöillä voi olla vaikeuksia myös kielellisessä kommunikaatiossa, koska he eivät välttämättä osaa tulkita piilomerkityksiä, jotka ovat ns. ”rivien välissä”. Heillä voi olla ongelmia tulkita ihmisten välisessä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa viestejä, jotka liittyvät puheäänien lisäksi elekieleen ja huulten liikkeisiin. Asperger-henkilö ei myöskään välttämättä luo katsekontaktia keskustelukumppaniinsa. Benin äiti pohti: ”Vauvana hän katsoi aina ohitseni. Hän ei katsonut minuun, vaan lävitseni”.

 

Mitä huomasitte Benin katseesta, kun hän puhui esim. äitinsä, rehtorin tms. kanssa?Miten Ben kommunikoi? Kieli, eleet, ilmeetIhmisten välinen viestintä voidaan jakaa sanalliseen ja sanattomaan viestintään. Viestistä peräti 90 % välittyy sanattoman viestinnän eli kasvonilmeiden, käsien liikkeiden, äänenpainon, jne. kautta.Sanaton eli non-verbaali viestintä voidaan jakaa neljään luokkaan:

(www.amk.fi/opintojaksot)

 

Millaisissa tilanteissa teistä on tuntunut siltä, että esimerkiksi vanhempanne eivät ymmärrä teidän viestejänne? Millaista sanatonta (nonverbaalia) viestintää me lähetämme esimerkiksi kotona tai kaveripiirissä?

 

e) Asperger-henkilö ei välttämättä kommunikoi tunteistaan eikä ymmärrä, miksi tunteista tulisi kommunikoida.Heillä ei ole aina kykyä ilmaista omia tarpeitaan tai tunteitaan ja turhautuminen onkin usein syynä autistisen henkilön mahdolliseen aggressiiviseen käytökseen.Ben itse harjoittelee hymyä ja ilmeitä peilin edessä. ”Kohdata hymyllä – kuten sanotaan. Se tarkoittaa, että hymyilee, vaikkei ole mitään syytä”, Ben miettii.Ben kuvaa videokamerallaan ihmisiä ja sanoo imitoivansa kaikkea, mitä ei koskaan opi. Hän tuntee olevansa väärä mies väärässä paikassa, sillä kukaan ei ole koskaan sanonut, miten tehdä oikein. Olen aina se, jota vaivaa jokin.Ben ihmetteli myös ihmisten tapoja kysyä ja vastata asioita, joita ei tarkoiteta, kuten kuulumisien kysymiseen vastataan kiitos, hyvää, vaikka todellisuudessa ei kuuluisikaan hyvää. ”Koskaan ei sanota 'huonoa 

huomenta' tai miksi he sanovat 'nuku hyvin'? Miten nukutaan hyvin?”

 

f) Muistelkaa elokuvasta tilanteita, joissa kuvattiin Benin tapaa kokea maailma. Miten hän kommunikoi muiden ihmisten kanssa? Miten hän käyttäytyi kohdatessaan kiusaajansa bussissa, puistossa ja koulussa, miten hän reagoi ääniin, tms.

 

Kirjoittakaa tarina Benin näkökulmasta, Ben minä-henkilönä.

 

Lähteet: Autismi-Asperger-liitto, Aspergerin oireyhtymä -esite, Wikipedia