Honkasalon vahva tyyli
| Pirjo Honkasalo on suomalainen ohjaaja, kuvaaja ja käsikirjoittaja. Hän on ohjannut 1970- ja 80-luvuilla useita fiktioelokuvia kuten Tulipää (1980), usein yhteistyössä muiden ohjaajien kanssa. 1990-luvulla hän siirtyi dokumenttielokuvien pariin ja ohjasi palkitun Pyhän ja pahan trilogiaksi kutsutun elokuvasarjan (Mysterion, Tanjuska ja 7 perkelettä ja Atman). Honkasalo on ohjannut myös yhden kautta aikain palkituimmista dokumenttielokuvista maailmalla, Melancholian 3 huonetta (2004), joka kertoo lasten ja nuorten elämästä sodan runtelemassa maailmassa Tšetšenian sodan aikaan. Honkasalo on ensimmäinen naispuolinen pitkän fiktiivisen elokuvan kuvaaja Suomessa, ja hän on jatkanut kuvaajana työskentelyä sittemmin mm. omissa dokumenttielokuvissaan. Honkasalo tunnetaankin kansainvälisesti erityisesti dokumenttielokuvantekijänä. |
|
Lähde: Elokuvan kotisivut |
Honkasalo on pitkän uransa aikana elokuvaohjaajana luonut itselleen ominaisen vahvan tyylin. Hänet tunnetaan päämäärätietoisena elokuvantekijänä, joka ei taivu kompromisseihin, vaan työskentelee saavuttaakseen haluamansa vision. Elokuvaohjaajalla on käytössään monia tekniikoita ja taiteellisia ilmaisukeinoja, jotka vaikuttavat valmiin elokuvan visuaaliseen tyyliin, kerrontaan ja siten katsojan saamaan kokemukseen. Näitä ilmaisukeinoja ovat esimerkiksi kuvan laatu, värisävyt, valaistus, kameran liike, kuvakoot ja kuvan rajaus, kuvakulmat, kuvan nopeuden muuttaminen, erikoistehosteet, äänet kuvauspaikalla ja elokuvaa varten sävelletty musiikki.
Tehtäviä ja pohdittavaa:
1. Heti elokuvan katsomisen jälkeen listatkaa yhdessä sanoja, jotka kertovat elokuvan visuaalisesta tyylistä. Esim. mustavalkoinen, unenomainen, uhkaava, viipyilevä, harkittu, synkeä, lasipinnat, heijastukset, kaupunki, rakennustyömaat, vesi…
2. Eritelkää elokuvan ilmaisukeinojen käyttöä Betoniyössä. Pohtikaa yhdessä mitä ilmaisukeinoja käyttämällä Honkasalo ja elokuvan muu työryhmä ovat luoneet sen tyylin. Apua saatte tutkimalla Elokuvantajua.
3. Honkasalo on rakentanut elokuvan tyylin tukemaan sen henkilöiden kokemuksia ja kohtaloita. Kuinka hän on mielestäsi onnistunut? Mitkä tyylivalinnat tukevat elokuvan sisältöä ja tarinaa?
4. Honkasaloa kutsutaan runoilijaksi kameran takana. Tutustukaa Honkasalon teoksiin esim. katsomalla eri elokuvien trailereita YouTube-palvelusta. Mitkä asiat Betoniyössä ja muissa elokuvissa tukevat ajatusta Honkasalosta runoilijana?
5. Elokuva on kuvattu mustavalkoisena. Pertti Avola (HS) yhdistää tämän tyylivalinnan ranskalaiseen 1930-luvun runolliseen realismiin, italialaisen elokuvan sodanjälkeiseen neorealismiin ja film noirin valon ja varjon leikkiin. Selvittäkää yhdessä mitä nämä elokuvahistorian tyylisuunnat tarkoittavat, ja pohtikaa kuinka ne näkyvät Betoniyön tyylissä.
6. Elokuva on aina muodon ja sisällön yhteissumma. Betoniyötä ylistetään useissa arvioissa sen taidokkaan kuvauksen ja visuaalisen tyylin (eli muodon) ansiosta. Samalla sitä kritisoidaan sisällön ja tunteiden jäämisestä kaiken tyylillisyyden alle. Mitä mieltä sinä olet? Kumpi sinusta on tärkeämpää elokuvassa, mielenkiintoinen muoto vai sisältö? Keskustelkaa!
