Trillerin päähenkilö on usein yksinäinen, haavoittuva henkilö, joka on eristetty yhteisöstä. Tämä ratkaisu jo usein itsestään luo jännitteitä kerrontaan monellakin tavalla. Tällaisen henkilön uskottavuus on helppo kyseenalaistaa: voidaan esimerkiksi epäillä henkilön mielenterveyttä, kyseenalaistaa 

kokemuksen todellisuus ja se, onko kaikki vain harhaa tai mielikuvitusta. 

 

Yhteisöstä eristetty henkilö, esimerkiksi syyttömänä rikoksesta epäillyn henkilön on vaikea saada tukea kanssaeläjistä tai muista yhteiskunnan jäsenistä. Viaton mies joutuu usein trillerissä altavastaajaksi kuten elokuvassa Väärä mies (Hitchcock, 1956) ja joutuu pakomatkalle yrittäessään puhdistaa maineensa kuten elokuvissa Vaarallinen romanssi (Hitchcock, North by Northwest, 1959) tai Takaa-ajettu (pääosassa Harrison 

Ford, 1993). 

 

Päähenkilöä ympäröivät keskushenkilöt ovat usein kovin häilyviä ja lähestyvät päähenkilöä ystävyyden tai rakkauden naamioiden kautta. 

Trillerissä päähenkilö joutuu usein epäilemään kaikkein lähimpiä ihmisiään. Näitä epäilyksiä luodaan pienin vihjein, jotka nekin voivat olla petollisia ja niiden tarkoitus on johtaa harhaan niin päähenkilö kuin katsojakin. Monestiko olemme nähneet tehokkaan lähikuvan päähenkilön kasvoista 

hetkellä, jolloin epäilys hiipii ensimmäistä kertaa tämän mieleen. Tai rakastetun katseesta, mistä on luettavissa jotain salaperäistä. 

 

Usein paras ystävä tai rakastettu saattaa paljastua petturiksi – mutta yhtä usein trillerissä pelataan näillä epäilyksen konventioilla. Luodaan tahallisesti vihjeitä siitä, että rakastettu on epämääräisesti sekaantunut juonen kiemuroihin, tai pedataan epäilyksiä siihen ainoaan ystävään. Tällaiset epäilykset saavat päähenkilön tekemään vääriä päätöksiä ja juoksemaan suoraan vihollisen syliin. 

 

Trillerissä kerronta saattaa olla myös harhaanjohtavaa – riippuen esimerkiksi siitä, kenen tai millaisen kokijan kautta elokuvan näkökulma fokalisoituu kuviksi. Kerrontaan saattaa sisältyä virheitä tai tulkinnanvaraisia vihjeitä, riippuen siitä millaisesta näkökulmasta tarinaa kerrotaan. Usein lapsikokija tuo kerrontaan oman epäluotettavan näkökulmansa – lapsen mielikuvitus voi värittää kerrontaa. Myös vainoharhainen, mieleltään sairastunut tai muuten rajoittunut kokija voi tuoda elokuvakerrontaan harhoja, joita ei todellisuudessa tapahdu. Tällaista näkökulmaa luonnehditaan epäluotettavaksi kertojaksi. 

 

Epäluotettavaan kerrontaan liittyy toisinaan epäily päähenkilön mielenterveydestä tai vainoharhaisuudesta. Trillerissä voidaan antaa katsojalle vihjeitä siitä, että tarinan kertoja/kokija/näkökulma on vinoutunut – ja näin kasvattaa trillerin jännitystä. Toisinaan elokuvan lopussa tarina saattaa huipentua paljastukseen, jossa kerrotaan päähenkilön itsensä kuvitelleen suurimman osan tapahtumista.  

 

Joskus päähenkilö saattaa etsiä totuutta vain paljastuakseen lopulta itse syylliseksi. Näin tapahtuu hienosti rakennetussa elokuvassa Memento (Christopher Nolan, 2000), jossa vaimonsa murhaajaa jäljittävä mies (Guy Pearce) kärsii lyhytmuistinmenetyksestä ja tatuoi johtolankoja ihoonsa muistaakseen ne seuraavana päivänä. 

 

Blackoutin päähenkilö on periaatteessa totaalisen haavoittuva, koska on menettänyt muistinsa. Hän ei voi edes itse luottaa itseensä, miten sitten katsoja voisi luottaa häneen? Samaan hengenvetoon hän epäilee vaimoaan, entisiä työtovereitaan ja epäilee jopa isänsä tietävän menneisyydestä enemmän kuin hän itse. Miten nämä epäilyt ilmenevät? 

 

Ainoastaan uuteen tyttöystävään, Jenni Banerjeen esittämään salaperäiseen Lauraan Pekka Valinto tuntuu luottavan sokeasti: Tämä on omiaan herättämään katsojan epäilykset henkilöhahmon motiiveista. Onko kohtalon vai elokuvakerronnan ironiaa, että lopulta juuri Laura epäilee Valintoa rikoksesta. 

 

TEHTÄVÄ:

Kirjoita analyysi Blackoutin henkilöistä.

• Luonnehdi millaisia ovat Blackoutin lähimmät ihmiset.Millaisin perustein hän epäilee vaimoaan, terveysministeri Anne Hartelaa (Irina Björklund)? Miksi hän sokeasti luottaa uuteen tuttavuuteensa, Laura Koskimieheen (Jenni Banerjee)? Voiko katsoja luottaa Lauraan tai Anneen? Millä keinoin heidän luotettavuutensa on kyseenalaistettu? 

© Koulukino 2024