keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Kulttuuri-identiteetti, stereotypiat, rasismi

Borat käsittelee provosoivan ääliökomedian pinnan alla varsin ajankohtaisia ja nykyisessä maailmantilanteessa oleellisia kysymyksiä kulttuurisesta ja etnisestä identiteetistä. Elokuvan satiirinen lähestymistapa avaa uusia näkökulmia rasismiin, ennakkoluuloihin ja stereotypioihin pakottaen katsojan kohtaamaan ja kyseenalaistamaan myös omat ennakkoluulonsa. Boratin hahmon kautta tulee esiin monia globalisoituvan maailman etnisyyksien, kansallisuuksien ja kulttuurien määrittelyn ongelmia. 

  • Identiteetti on tärkeä käsite kun puhutaan monikulttuurisuudesta, kulttuurienvälisyydestä ja niihin liittyvistä ongelmista. Kirjoittakaa jokainen ensin oma selityksenne sanalle identiteetti aikaisempien tietojenne tai mielikuvienne perusteella. Ottakaa sitten selvää miten identiteetti on yleensä määritelty. Kulttuuriantropologian oppisanasto Jargon (Kampus kustannus 2002) määrittelee identiteetin seuraavasti: ”Alun perin psykologian termejä. Kokonaiskäsitys, joka yksilölle syntyy itsestään toimivana yksilönä, omien ja toisten yksilöiden havaintojen kohteena. Kulttuuriantropologiassa identiteetillä ymmärretään usein ryhmäidentiteettiä, joka muodostuu yksilölle tietyn ryhmän jäsenenä tai joka luonnehtii ryhmää kokonaisuutena. Puhutaan esim. kulttuuri-, paikallis-, aluesekä kansallisesta identiteetistä.” Identiteetti on toisaalta oman erilaisuuden tiedostamista ja toisaalta muihin samastumista ja sille läheinen käsite on minäkuva. Identiteetti ei myöskään ole täysin pysyvä vaan se on jatkuvassa muutostilassa.
  • Tehkää käsitekartta omasta identiteetistänne. Vertailkaa sitten karttojanne. Mistä osa-alueista identiteettinne muodostuu? Mitkä asiat ovat oman identiteettinne kannalta tärkeitä? Mikä rooli esimerkiksi kansallisella identiteetillä on? Mitä positiivisia rakennusaineksia omaan identiteettisi löytäisit suomalaisesta kansankulttuurista?
Kulttuurintutkija Stuart Hall on lausunut identiteetistä seuraavaa: ”Identiteetti on alusta pitäen keksintöä. Identiteetti muodostetaan siinä epävakaassa pisteessä, missä ´ääneenlausumattomat´ subjektiviteettia koskevat tarinat tapaavat historian ja kulttuurin kertomukset.” Vaikeaselkoiselta vaikuttava ajatus tiivistää oivallisesti identiteetin käsitteen ytimen. Miettikää mitä ajatus oikeastaan pitää sisällään.
  • Pohtikaa suomalaista kansallisidentiteettiä tästä keksityn identiteetin näkökulmasta. Miten identiteetti keksitään? Mikä on kansallisidentiteetin merkitys? Miettikää sekä positiivisia että negatiivisia esimerkkejä kansallisen ja etnisen identiteetin käyttämisestä ja rakentamisesta.
  • Mitä ymmärrätte väitteellä ”kansalliset kulttuurit ovat kuviteltuja yhteisöjä”? Millä tavalla Suomen kansallinen kulttuuri on kuviteltu yhteisö? Mistä ”kuvitelmista” tällainen yhteisö muodostuu? Pohtikaa ryhmissä.
Hallin mukaan samastumisen mahdollistavat yhteisöt, kuten kansakunta, etninen ryhmä, perhe jne., ovat keinotekoisia, fiktiota. Kaikki identiteetit paikantuvat kulttuuriin, kieleen ja historiaan. Niiden avulla rakentuu erityisesti kansallinen identiteetti, jota ei luonnostaan ole olemassa vaan se täytyy rakentaa eri elementeistä. Kansakunnan kertomusta kerrotaan mm. populaarikulttuurissa, traditioissa, kansallisessa historiassa ja myyteissä ja kuvitteellisen yhteisön jäsenet näkevät itsensä osallisena tätä kertomusta. Identiteetti rakentuu eron kautta, oma minuus määritellään suhteessa toisiin ja siten jako ”meihin” ja ”muihin” on identiteetin rakentamisen kannalta usein keskeistä. Oppilaat voivat pohtia ketkä he näkevät ”meinä” ja ”muina” ja mitä merkitystä sillä on heidän oman identiteettinsä kannalta.
 
Stuart Hallin mukaan emme synny kansallisilla identiteeteillä varustettuna vaan ne muodostuvat vähitellen, koska olemme osallisia kansakunnan ideaan, emme pelkästään kansakunnan laillisia kansalaisia. Kansankunta synnyttää tunteen identiteetistä ja uskollisuudesta koska se on symbolinenyhteisö. Kansallisvaltio onkin merkittävä lähde modernien kulttuuristen identiteettien rakentamisessa.  Äärimmilleen viety nationalismi on esimerkki kulttuuri-identiteetin käytöstä vallan, aggression ja väkivallan välineenä. Positiivinen vaikutus kulttuuri-identiteetillä on yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunteen luojana. Hall tarjoaa pysyviin vastakohtiin ja kulttuurien välisiin vastakkainasetteluihin sidotulle nationalismille korvaajaksi etnisyyttä, joka painottaa kaikkien kulttuurien erityisyyttä ja antaa identiteetille liikkumatilaa. Etnisyys voisi siis olla identiteettiä määrittelevä käsite, joka ei aseta eri identiteettejä vastakkain, eikä tee niiden välille jyrkkiä eroja.
 
  • Pohtikaa kysymystä keksitystä identiteetistä myös Boratin kautta, hänen kulttuurinen identiteettinsähän on konkreettisesti kuviteltu. Mistä osista se muodostuu ja mitä piirteitä elokuvan tekijät ovat pitäneet sen muodostamisen kannalta oleellisina?Tehkää sitten joko yksin tai ryhmissä ”identiteettikartta” Boratille. Miettikää mitkä asiat olisivat hänen identiteettinsä kannalta oleellisia ja millaisille asioiden varaan hänen kulttuurinen ja etninen identiteettinsä rakentuu?
Boratin kansallinen identiteetti on elokuvan täysin elokuvantekijöiden rakentama, mm. hänen puhumansa kieli on sekoitus puolaa ja hepreaa. Elokuvan kazakstanilaisuus on siis kirjaimellisesti rakennettu kansallisuus, joka muodostuu länsimaisten kliseitten varaan ja tekee ne naurunalaisiksi.Boratin identiteetti näyttäisi rakentuvan voimakkaiden vastakkainasettelujen kautta ja suhteessa muihin, ”me” ja ”muut” -ajattelu tuodaan kärjistetysti esiin. Kansalliset perinteet, uskomukset ja muut perinteisesti kulttuurisen identiteetin kannalta oleelliset asiat kyseenalaistetaan kärjistämisen ja absurdin huumorin kautta. Boratin hahmon muodostamisessa korostuu siis kulttuurisen identiteetin rakennettu luonne: hahmo on rakennettu osaksi fiktiivistä kulttuuria, jossa oleellista on jyrkkä toisista erottuminen mm. rasismin ja antisemitismin avulla.
 
Kirjallisuutta:
Aro, Laura 1999. Identiteetti ja perinne (Teoksessa Kulttuurin muuttuvat kasvot). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Hall, Stuart 1999: Identiteetti. Tampere: Vastapaino.
Puheenvuoroja identiteetistä 1997. Toim. Kalle Virtapohja. Jyväskylä: Atena.
  • Lukekaa seuraava opetusministeriön linjaus ja keskustelkaa sen pohjalta monikulttuurisuudesta Suomessa. Ottakaa keskusteluun konkreettisia esimerkkejä. Kehitelkää sitten ryhmissä oma kuvitteellinen hankkeenne monikulttuurisuuden tukemiseen ja rasismin vastaiseen työhön. Voitte tehdä hanketta varten myös avustushakemuksen. Kiinnittäkää erityisesti huomiota hankkeen merkittävyyden perustelemiseen syrjinnän vähentämisen kannalta.
Monikulttuurisuus ja kulttuurin saavutettavuus
Opetusministeriön tavoitteena on turvata kieli- ja kulttuurivähemmistöjen, vammaisvähemmistön sekä muiden erityisryhmien mahdollisuudet osallistua kulttuuriin ja tuoda tasa-arvoisesti esiin omaa luovuuttaan. Kulttuurin ja taiteen palvelujen ja tukimuotojen tulee olla kaikkien käytettävissä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää usein vähemmistöjen tarpeiden erityistä huomioon ottamista palveluita ja tukimuotoja suunniteltaessa. 
Opetusministeriö huolehtii oman toimialansa lainsäädännön valmistelussa yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.Ministeriö tukee kulttuuritarjonnan saavutettavuutta parantavia hankkeita ja toimintaa. Tukea myönnetään myös kieli- ja kulttuurivähemmistöjen ja vammaisvähemmistön kulttuuritoimintaan sekä selkokirjallisuuden tuottamiseen. Opetusministeriön alaisuudessa toimii valtakunnallinen Näkövammaisten kirjasto Celia, joka palvelee lukemisesteisiä ihmisiä. Monikulttuurisuuteen ja kulttuurin saavutettavuuteen liittyviä asioita hoidetaan opetusministeriössä eri osastoilla ja yksiköissä. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto ottaa ne huomioon mm. toimialansa kehittämisessä, ohjaamisessa ja rahoituksessa. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto vastaa mm. maahanmuuttajien ja erityisryhmien koulutukseen liittyvistä asioista. (Lähde: http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/monikulttuurisuus/?lang=fi)
Umpirasistinen ja sovinistinen Borat saattaa suvaitsemattomuuden ja ennakkoluulot naurettavaan valoon ja tuo näitä piirteitä esiin pinnaltaan poliittisesti korrektista länsimaisuudesta. 
  • Tehkää luokassa listaa rasismia käsittelevistä elokuvista ja miettikää yhdessä miten aihetta on niissä käsitelty, miten Boratin lähestymistapa suhteutuu näihin?
  • Poimikaa elokuvasta länsimaalaista rasismia kuvaavia kohtauksia. Millä tavalla rasismi ilmenee? Löytyykö samanlaisia ilmiöitä suomalaisesta yhteiskunnasta? Pohtikaa yhdessä oman asuinkuntanne ennakkoluuloja ja rasismia. Kirjatkaa ylös ympäristönne ennakkoluuloja ja miettikää konkreettisia keinoja niistä eroon pääsemiseksi. 
  • Keksikää ryhmissä jokin rasismiin tai muuhun syrjintään liittyvä tapaus, joka voi olla myös todellinen tilanne. Kehittäkää roolihahmot ja tapahtumapaikat, jakakaa sitten jokaiselle rooli, jonka lähtökohdasta hän lähestyy tilannetta. Käykää sitten tilannetta läpi siten että jokainen reagoi tapahtumiin omana roolinsa puitteissa. Kiinnittäkää huomiota erityisesti siihen millaisia ratkaisuja kunkin roolin näkökulmasta voisi löytää ja miten tapahtumien kulkuun voi vaikuttaa.
Elokuvassa maailma rakentuu kulttuuristen vastakkainasettelujen varaan, kulttuurit pelkistyvät stereotyypeiksi. Kärjistämällä Boratin pelkoa ja vihaa juutalaisia ja romaneja kohtaan alleviivataan ennakkoluulojen järjenvastaisuutta. Toisaalta näennäisesti suvaitsevaisen amerikkalaisen yläluokan suhtautuminen eksoottiseen ulkomaalaiseen on myös alentuvan syrjivää. Erityisesti mustan prostituoidun aiheuttamat reaktiot kertovat syvällä kytevästä rasismista. 
 
Rasismista lisää: 
Isaksson, Pekka ja Jokisalo, Jouko 1998: Kallonmittaajia ja skinejä. Rasismin aatehistoriaa. Helsinki: Like
Miles, Robert 1994: Rasismi. Tampere: Vastapaino.
Materiaalia opettajille rasismista ja muista ihmisoikeuksien peruskysymyksistä: http://www.ihmisoikeudet.net/opettajalle/opettajalle
 
Elokuva leikittelee stereotyypeillä ja paljastaa niitä kulttuuristamme.
  • Määritelkää ensin stereotypian käsite ja tehkää sitten luetteloa elokuvan esittämistä stereotypioista. Lisätkää listaan suomalaisessa kulttuurissa vallitsevia stereotypioita. Yrittäkää myös pohtia millaisia stereotyyppisiä käsityksiä esimerkiksi tietyistä kansallisuuksista teillä itsellänne on. Pohtikaa yhdessä mistä tällaiset käsitykset tulevat ja miten niitä pidetään yllä. (Stereotypian määrittelyyn löytyy apua esimerkiksi Wikipediasta ja Koulukinon oppimateriaalista elokuvaan Superclásico.)
Kazakstanissa Boratin huumoria ei ole aina ymmärretty ja elokuva on tulkittu solvaukseksi kazakstanilaisia kohtaan. 
  • Mitä mieltä olette tällaisesta reaktiosta? Miettikää miten itse reagoisitte jos Borat olisikin suomalainen? Millaisia stereotypioita tällaisen komedian tarpeisiin suomalaisesta kulttuurista voisi löytää?
  • Käsikirjoittakaa ryhmissä uudestaan elokuvan kohtaus, joka tapahtuu Boratin kotikylässä ja muuttakaa tapahtumapaikaksi jokin suomalaispaikkakunta.
Elokuva käsittelee myös amerikkalaisuuteen liittyviä stereotypioita. 
  • Millaisen kuvan elokuva luo USA:sta? Mitä amerikkalaisia kulttuuri-ilmiöitä elokuvassa nousee esiin? 
 
Aiheiden käsittelyä voi laajentaa tutustumalla seuraaviin teoksiin:
Beck, Ulrich 1999: Mitä globalisaatio on? Virhekäsityksiä ja poliittisia vastauksia. Tampere: Vastapaino.
Chomsky, Noam 2003: Valta ja terrori. Turku: Sammakko
Chossudovsky, Michel 2003: Sota ja globalisaatio. Syyskuun 11. päivän taustaa. Helsinki: Like.