Kulttuurintutkija Stuart Hall on lausunut identiteetistä seuraavaa: ”Identiteetti on alusta pitäen keksintöä. Identiteetti muodostetaan siinä epävakaassa pisteessä, missä ´ääneenlausumattomat´ subjektiviteettia koskevat tarinat tapaavat historian ja kulttuurin kertomukset.” Vaikeaselkoiselta vaikuttava ajatus tiivistää oivallisesti identiteetin käsitteen ytimen. Miettikää mitä ajatus oikeastaan pitää sisällään.

Hallin mukaan samastumisen mahdollistavat yhteisöt, kuten kansakunta, etninen ryhmä, perhe jne., ovat keinotekoisia, fiktiota. Kaikki identiteetit paikantuvat kulttuuriin, kieleen ja historiaan. Niiden avulla rakentuu erityisesti kansallinen identiteetti, jota ei luonnostaan ole olemassa vaan se täytyy rakentaa eri elementeistä. Kansakunnan kertomusta kerrotaan mm. populaarikulttuurissa, traditioissa, kansallisessa historiassa ja myyteissä ja kuvitteellisen yhteisön jäsenet näkevät itsensä osallisena tätä kertomusta. Identiteetti rakentuu eron kautta, oma minuus määritellään suhteessa toisiin ja siten jako ”meihin” ja ”muihin” on identiteetin rakentamisen kannalta usein keskeistä. Oppilaat voivat pohtia ketkä he näkevät ”meinä” ja ”muina” ja mitä merkitystä sillä on heidän oman identiteettinsä kannalta.

 

Stuart Hallin mukaan emme synny kansallisilla identiteeteillä varustettuna vaan ne muodostuvat vähitellen, koska olemme osallisia kansakunnan ideaan, emme pelkästään kansakunnan laillisia kansalaisia. Kansankunta synnyttää tunteen identiteetistä ja uskollisuudesta koska se on symbolinenyhteisö. Kansallisvaltio onkin merkittävä lähde modernien kulttuuristen identiteettien rakentamisessa.  Äärimmilleen viety nationalismi on esimerkki kulttuuri-identiteetin käytöstä vallan, aggression ja väkivallan välineenä. Positiivinen vaikutus kulttuuri-identiteetillä on yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunteen luojana. Hall tarjoaa pysyviin vastakohtiin ja kulttuurien välisiin vastakkainasetteluihin sidotulle nationalismille korvaajaksi etnisyyttä, joka painottaa kaikkien kulttuurien erityisyyttä ja antaa identiteetille liikkumatilaa. Etnisyys voisi siis olla identiteettiä määrittelevä käsite, joka ei aseta eri identiteettejä vastakkain, eikä tee niiden välille jyrkkiä eroja.

 

Boratin kansallinen identiteetti on elokuvan täysin elokuvantekijöiden rakentama, mm. hänen puhumansa kieli on sekoitus puolaa ja hepreaa. Elokuvan kazakstanilaisuus on siis kirjaimellisesti rakennettu kansallisuus, joka muodostuu länsimaisten kliseitten varaan ja tekee ne naurunalaisiksi.Boratin identiteetti näyttäisi rakentuvan voimakkaiden vastakkainasettelujen kautta ja suhteessa muihin, ”me” ja ”muut” -ajattelu tuodaan kärjistetysti esiin. Kansalliset perinteet, uskomukset ja muut perinteisesti kulttuurisen identiteetin kannalta oleelliset asiat kyseenalaistetaan kärjistämisen ja absurdin huumorin kautta. Boratin hahmon muodostamisessa korostuu siis kulttuurisen identiteetin rakennettu luonne: hahmo on rakennettu osaksi fiktiivistä kulttuuria, jossa oleellista on jyrkkä toisista erottuminen mm. rasismin ja antisemitismin avulla.

 

Kirjallisuutta:

Aro, Laura 1999. Identiteetti ja perinne (Teoksessa Kulttuurin muuttuvat kasvot). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Hall, Stuart 1999: Identiteetti. Tampere: Vastapaino.

Puheenvuoroja identiteetistä 1997. Toim. Kalle Virtapohja. Jyväskylä: Atena.

• Lukekaa seuraava opetusministeriön linjaus ja keskustelkaa sen pohjalta monikulttuurisuudesta Suomessa. Ottakaa keskusteluun konkreettisia esimerkkejä. Kehitelkää sitten ryhmissä oma kuvitteellinen hankkeenne monikulttuurisuuden tukemiseen ja rasismin vastaiseen työhön. Voitte tehdä hanketta varten myös avustushakemuksen. Kiinnittäkää erityisesti huomiota hankkeen merkittävyyden perustelemiseen syrjinnän vähentämisen kannalta.

Monikulttuurisuus ja kulttuurin saavutettavuus

Opetusministeriön tavoitteena on turvata kieli- ja kulttuurivähemmistöjen, vammaisvähemmistön sekä muiden erityisryhmien mahdollisuudet osallistua kulttuuriin ja tuoda tasa-arvoisesti esiin omaa luovuuttaan. Kulttuurin ja taiteen palvelujen ja tukimuotojen tulee olla kaikkien käytettävissä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää usein vähemmistöjen tarpeiden erityistä huomioon ottamista palveluita ja tukimuotoja suunniteltaessa. 

Opetusministeriö huolehtii oman toimialansa lainsäädännön valmistelussa yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.Ministeriö tukee kulttuuritarjonnan saavutettavuutta parantavia hankkeita ja toimintaa. Tukea myönnetään myös kieli- ja kulttuurivähemmistöjen ja vammaisvähemmistön kulttuuritoimintaan sekä selkokirjallisuuden tuottamiseen. Opetusministeriön alaisuudessa toimii valtakunnallinen Näkövammaisten kirjasto Celia, joka palvelee lukemisesteisiä ihmisiä. Monikulttuurisuuteen ja kulttuurin saavutettavuuteen liittyviä asioita hoidetaan opetusministeriössä eri osastoilla ja yksiköissä. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto ottaa ne huomioon mm. toimialansa kehittämisessä, ohjaamisessa ja rahoituksessa. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto vastaa mm. maahanmuuttajien ja erityisryhmien koulutukseen liittyvistä asioista. (Lähde: http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/monikulttuurisuus/?lang=fi)

• Tehkää luokassa listaa rasismia käsittelevistä elokuvista ja miettikää yhdessä miten aihetta on niissä käsitelty, miten Boratin lähestymistapa suhteutuu näihin?
• Poimikaa elokuvasta länsimaalaista rasismia kuvaavia kohtauksia. Millä tavalla rasismi ilmenee? Löytyykö samanlaisia ilmiöitä suomalaisesta yhteiskunnasta? Pohtikaa yhdessä oman asuinkuntanne ennakkoluuloja ja rasismia. Kirjatkaa ylös ympäristönne ennakkoluuloja ja miettikää konkreettisia keinoja niistä eroon pääsemiseksi. 
• Keksikää ryhmissä jokin rasismiin tai muuhun syrjintään liittyvä tapaus, joka voi olla myös todellinen tilanne. Kehittäkää roolihahmot ja tapahtumapaikat, jakakaa sitten jokaiselle rooli, jonka lähtökohdasta hän lähestyy tilannetta. Käykää sitten tilannetta läpi siten että jokainen reagoi tapahtumiin omana roolinsa puitteissa. Kiinnittäkää huomiota erityisesti siihen millaisia ratkaisuja kunkin roolin näkökulmasta voisi löytää ja miten tapahtumien kulkuun voi vaikuttaa.