Elokuva päättyy Elion ja isänsä (Michael Stuhlbang) kohtaamiseen sen jälkeen, kun Elio on joutunut hyvästelemään Amerikkaan palanneen Oliverin. Isä kertoo Eliolle tietäneensä tämän ja Oliverin suhteesta. Kohtaus huipentuu isän monologiin rakkaudesta, jota ei saisi koskaan tukahduttaa, vaan olla siitä kiitollinen, sillä kaikki eivät elämänsä aikana koe jotakin niin suurta kuin aitoa rakkautta. Monologi kertoo ainutlaatuisesta asenteesta, joka Elion isällä on poikansa homoseksuaalisuuteen. Sen sijaan Oliver kuullaan aikaisemmin puhelimessa sanovan Eliolle, miten onnekas tämä on omistaessaan tuollaiset vanhemmat. Hänen isänsä ajattelee toisella tavalla. Tärkeämpää on kuitenkin monologin hyvin filosofinen kuvaus kaikkivoipasta rakkaudesta.

• Miten Stuhlbangin monologi on elokuvassa kuvattu?
• Miten monologin alkuperäinen teatraalisuus on karsittu, toisin sanoen, miten monologi saadaan elokuvassa näyttämään luonnolliselta?
• Mieti omaa ajatustasi rakkaudesta: mikä tekee rakkaudesta ainutlaatuisen?
• Mikä on rakkauden arvoista?
• Voiko rakkaus tehdä onnettomaksi?
• Kumpi on pahempaa: olla koskaan tuntematta rakkautta vai menettää suuri rakkaus?