keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU
  • Pohtikaa yhdessä, mitä tarvitaan animaatioelokuvan tekemiseen. Arvioikaa myös, kuinka kauan pitkän animaatioelokuvan valmistuminen kaikkine työvaiheineen kestää. Tehkää yhdessä lista tai miellekartta taululle huomioistanne. Täydentäkää miellekarttaanne esim. Ylen Mediakompassin avulla.

Animaatiotekniikoista

Coraline ja toinen todellisuus -elokuvasta on Suomessa ollut levityksessä kaksi versiota: tavanomainen 2D -versio sekä uuden tekniikan mahdollistama 3D -versio, jossa teräväpiirtoanimaatio ja värimaailma antavat entistä rikkaamman elokuvakokemuksen. Kolmiulotteisuus syntyy kahden samanaikaisen projisoinnin tuloksena, kun elokuvaa katsotaan erityislasien läpi. Ilman näitä laseja 3D-elokuva näyttää epätarkalta kaksiulotteiselta elokuvalta. 3D-elokuvateattereita on Suomessa jo useita.

Animaatioelokuvan teossa pelkkä teknisten seikkojen taitaminen ei riitä, hyvän animaattorin ja hyvän hahmon tekee lopulta persoonallinen tyyli ja ilmaisun toimivuus. Juho Gartz pohtii nukketeatterin ja nukke-elokuvan yhtäläisyyksiä seuraavin sanakääntein:

”Siinä missä nukketeatteri on taitaviin sormiin, kouliintuneeseen puheilmaisuun ja esitys esitykseltä vaihtuvan yleisön mukana eläytymiseen perustuvaa, on nukkefilmi taas pitkäjännitteistä ja malttia kysyvää puurtamista kuumassa studiossa, monimutkaisen tekniikan tahtoonsa alistamista ja yleisön vastaanottokyvyn arvioimista siellä, missä tuo yleisö ei ole mieltään ilmaisemassa. Kuitenkin: samaa yleisöä ne kumpikin palvelevat ja sama on myös palvelun päämäärä.” (Gartz, 1978, 160).
 
a. Etsikää tietoa animaatioelokuvan historiasta. Miten animaation tekeminen on muuttunut tai kehittynyt sen alkuajoista nykypäivään? Millaisia animaatioelokuvan lajeja on olemassa? Mitä eri animaatiotekniikoilla tehtyjä elokuvia tunnette?
 
Termi animaatio tulee latinan kielen sanasta animatio, elävöittäminen. Latinan sana anima tarkoittaa sielua. Animaation idean voikin liittää myös animismiin eli uskoon, jonka mukaan kaikilla luonnon esineillä ja ilmiöillä on sielu. Animaatiotekniikoita ovat mm. esineanimaatio, flash -animaatio, nukkeanimaatio, perinteinen piirrosanimaatio, pala-animaatio, piksillaatio, tietokoneanimaatio, vaha-animaatio, legoanimaatio, 3D-animaatio, stop motion -animaatio, jota on myös käytetty paljon erikoistehostetekniikkana.
 
Stop motion on animaatiotekniikka, jonka avulla staattiset, ei-piirretyt esineet saadaan liikkumaan ja elämään elokuvissa. Tekniikassa hahmoja ja 
esineitä liikutetaan hieman kerrallaan ja jokainen vaihe kuvataan videolle tai valotetaan filmille. Kun kuvattu filmi näytetään normaalinopeudella, 
peräkkäin nopeasti vaihtuvat kuvat luovat illuusion liikkeestä.
 
3D-animaatio on kolmiulotteista liikkuvaa kuvaa, joka luodaan täysin tietokoneella. Ensin mallinnetaan tarvittavat objektit ja sen 
jälkeen niille luodaan ominaisuudet, ympäristö, liikkeet, valot ja efektit. Kun tämä täysin virtuaalinen ympäristö on luotu, määritellään 
kamera-ajot ja kone laskee kaiken kuviksi. Tekniikalla voidaan kuvata myös asioita, joita videokameralla ei voida kuvata, jopa asioita, joita 
ei ole edes olemassa. Videokuvaa ja animaatioita voidaan myös yhdistellä keskenään.
 
b. Coraline ja toinen todellisuus on ensimmäinen 3D-tekniikkaa hyödyntävä kokoillan animaatio. Kun katsotte 3D-versiota elokuvasta, 
miettikää, millaisissa kohtauksissa tekniikka on erityisesti edukseen. Esimerkiksi näissä kohtauksissa tulee hyvin esille 3D-tekniikan suoma syvyysvaikutelma:
  • Elokuvan alussa ommellaan nukkea
  • Salaisen käytävän syvyyden tuntu.
Kiinnittäkää huomiota myös elokuvan yksityiskohtiin, jotka on tehty käsin. Esim. Coraline-nuken villapaita on neulottu pikkuruisilla puikoilla, kukat ovat värjättyjä popcorneja jne.
 
Lähteet ja lisätietoa:
Wikipedia
Gartz, Juho 1978. Animaatioelokuvat. Helsinki: Suomen Elokuvasäätiö. Julkaisusarja N:o 6.
“Animoitu aikamatka” – Tampereen luova historia animaationa. Petri Viippola 2008, https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/42940/
“Myrtillus” Stop motion -nukkeanimaation tuotantoprosessi. Raisa Laukkanen 2006 https://oa.doria.fi/handle/10024/5222?show