Urheilujournalismi
Urheilujournalismi on yksi journalismin muodoista. Sen perusydin on kuvailla urheilusuorituksia, haastatella urheilijoita ja tehdä heistä henkilökuvia, myös otteluiden selostukset ovat osa urheilujournalismia. Tavoitteena on välittää kansalle uutisia urheilumaailman tapahtumista sekä viestittää otteluiden ja tapahtumien tunnelmaa kotikatsomoihin. Tämä tapahtuu monien välineiden kautta, sillä urheilijournalismi on monimediasoitunut, sitä on on iltapäivälehdissä, tavallisissa sanomalehdissä, urheilun erikoislehdissä, televisiossa, internetissä ja radiossa, ja yhdessä jutussa on usein niin tekstiä, kuvaa kuin videoitakin.
Kysymyksiä ja tehtäviä
1. Miten media mielestäsi kohteli Maradonaa? Miten kohtelu vaihteli hänen uransa eri aikoina?
2. Etsi samaa aihetta (esimerkiksi saman jalkapallo-ottelun reportaasi) käsittelevä juttu muutamasta eri lähteestä (esimerkiksi iltapäivälehti ja televisokanavan kotisivut), onko näissä eroa? Mikä eron selittää?
3. Kiinnostaako urheilujournalismi tai journalismi sinua? Voisitko työskennellä sen parissa tulevaisuudessa? Selvitä missä sitä opiskellaan Suomessa ja mitkä aineet ovat sen kannalta tärkeitä.
Urheilujournalismin soisi olevan puolueetonta, objektiivista, ajankohtaista ja faktapohjaista. Näin kuitenkin harvoin on, sillä toimittajan valinnat muokkaavat ja värittävät tarinaa lähes poikkeuksetta. Siksi on aina hyvä pitää mielessä kuka sanoo ja missä sanoo. Esimerkiksi jalkapallossa eri kaupungeista tulevat julkaisut ovat hyvinkin puolueellisia oman kaupungin joukkueita kohtaan. Toisaalta, ne voivat myös olla pahimpia kriitikkoja. Maradona sai urallaan kokea niin lehdistön hyvät ja huonot puolet, ensin hän oli sankari ja jumala, sitten syntipukki ja petturi. Urheilijournalismilla on myös suuri vaikutus siihen, miten ajattelemme tietyistä henkilöistä, joukkueista ja tapahtumista. Medialla on valta nostaa esiin tiettyjä asioita, näkökulmia ja diskursseja.
Yksi ikävimmistä esimerkeistä tästä on Hillsborough’n onnettomuus, joka tapahtui 15. huhtikuuta 1989 Hillsborough’n jalkapallostadionilla Sheffieldissä, Englannissa. Tällöin stadionilla oli alkamassa Englannin cupin (FA Cup) välieräottelu Nottingham Forestin ja Liverpoolin välillä. Ottelu kuitenkin keskeytyi nopeasti, sillä poliisin virheen takia liverpoolilaisten päätykatsomoon päästettiin liikaa väkeä ja seurauksena oli tungos, jossa monet puristuivat kuoliaaksi. Onnettomuudessa sai surmansa kaikkiaan 96 ihmistä. Mediassa onnettomuuden syy langetettiin Liverpool-kannattajien niskoille, joiden kerrottiin olleen humalassa, väkivaltaisia ja aiheuttaneen onnettomuuden käytöksellään. Myös onnettomuuden tutkinnassa tehtiin selkeitä virheitä ja totuutta salattiin systemaattisesti. Moitteita tapahtuman kuvauksesta voi antaa niin The Sun -tabloidilehdelle, kuin The Times -sanomalehdelle, sekä monille muille. Huhtikuussa 2016 omaisten pitkän oikeustaistelun jälkeen oikeus totesi, että kyseessä ei ollut onnettomuus, vaan ihmiset kuolivat poliisin epäonnistumisen ja turvallisuuspuutteiden vuoksi.
Tehtäviä toisen asteen oppilaitoksille
4. Tutustukaa Hillsborough’n onnettomuuteen lähemmin. Hyviä lähteitä ovat muun muassa Phil Scratonin kirja Hillsborough The Truth, ja BBC:n Hillsborough Disaster -dokumentti vuodelta 2016. vastatkaa sen jälkeen seuraaviin kysymyksiin:
- Minkä kuvan media onnettomuudesta antoi? Mitkä olivat pahimmat ylilyönnit? Pohdi, miksi media toimi, kuten toimi.
- Totuus tuli lopulta julki, mutta median aikaansaamaa vahinkoa ei voi perua. Pohdi, miksi näin on.
- Tuleeko mieleesi muu vastaava tapahtuma, jossa media rooli on ollut esillä negatiivisessa mielessä? Entä positiivisessa?
5. Katso BBC:n Hillsborough Disaster -dokumentti. Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin:
- Millainen dokumentti on kyseessä?
- Millaisia kerronnan keinoja siinä käytetään?
- Ketkä pääsevät ääneen?
- Miten dokumentissa luodaan tunnelmaa?
Lähteet
Hillsborough’n onnettomuus – Wikipedia.
Urheilujournalismin muutosten vuosikymmenet – opinnäytetyö. Jarkko Harjumaa. Oulun ammattikorkeakoulu. 2018.