Chaplin alkoi suunnitella Diktaattoria 1930-luvun lopulla. Huolimatta hankkeeseen kohdistuneesta kritiikistä (joka johtui mm. siitä, että amerikkalaiset tahtoivat pysyä poissa Euroopan sodista ja elokuvateollisuus halusi säilyttää Keski-Euroopan markkinat) hän jatkoi työtään, koska hänen mielestään 

Hitlerille piti nauraa. Tuossa vaiheessa Chaplin ei ollut tietoinen keskitysleirien kauhuista – jos olisi ollut, hän ei omien sanojensa mukaan olisi kyennyt tekemään elokuvaa ja pilailemaan natsien mielenvikaisuudella. (Ks. von Bagh, 1989.) 

 

a) Diktaattoria voi kutsua satiiriksi. Mitä satiirilla tarkoitetaan? Millä perusteella Diktaattori on satiiri? (Satiiri on pilkkaruno, -näytelmä, -elokuva; kriittinen, 

naurettavuuteen saakka kärjistetty kannanotto esimerkiksi johonkin yhteiskunnalliseen epäkohtaan.) 

 

b) Pohtikaa, millä keinoilla Chaplin elokuvassa kohdistaa kritiikkiä Hitleriä, hänen lähipiiriään ja natsismia kohtaan. (Voitte lähteä liikkeelle esimerkiksi Hynkelin koomisesta ulkonäöstä, joka assosioituu sekä Hitleriin että Chaplinin kulkurihahmoon, ja edetä sitten Hynkelin mielivaltaiseen toimintaan ja tapahtumien saamiin käsittämättömiin käänteisiin. Chaplin esittää kritiikkinsä saattamalla diktaattorihahmon ja tämän toiminnan naurettavaan valoon. 

Diktaattorin hän kuvaa johdateltavissa olevaksi, turhamaiseksi, hölmöksi vallanpitäjäksi ja tämän politiikan vastuuttomaksi, epäjohdonmukaiseksi oman 

edun tavoitteluksi. Tämän voi päätellä esimerkiksi kohtauksesta, jossa Hynkel pompottelee maapalloa, tai Hynkelin ja Napalonin tapaamisesta.) 

 

c) Diktaattori oli valmistumisensa aikaan hyvin rohkea elokuva. Jälkeenpäin voi vain ihmetellä muun muassa Chaplinin kykyä tehdä tarkkoja havaintoja oman aikansa ilmiöistä, kuten natsismista. Pohtikaa, mistä aiheesta meidän aikanamme syntyisi kriittinen, rohkea, kansainvälistä keskustelua herättävä elokuva.

© Koulukino 2024