Tavoitteet: Oppilaat ymmärtävät vihapuheen ja vastapuheen käsitteet ja osaavat soveltaa vastapuheen keinoja vihapuheen vastalääkkeenä.

Nyt tarkkana! Osalle oppilaista harjoitukset saattavat palauttaa mieleen muistoja traumaattisista kokemuksista. On tärkeää pyrkiä ennakoimaan vaikeat tilanteet ja varmistamaan, etteivät harjoitukset tee kenenkään oloa ahdistuneeksi tai muutoin epämukavaksi. Tehtävien myötä heränneiden tunteiden käsittelyyn ja keskusteluun ryhmän kanssa on varattava riittävästi aikaa.

Vihapuhetta käsiteltäessä on huolehdittava vähemmistöihin kuuluvien yhteisön jäsenten turvallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta. On tärkeää pitää huolta siitä, ettei vähemmistönuoria nosteta esille tahtomattaan. Opettajan on hyvä pohtia ennakkoon, onko ryhmässä sellaisia osallistujia, jotka kuuluvat tyypilliseen vihapuheen kohderyhmään. Harjoituksista voi keskustella oppilaan kanssa etukäteen. Keskustelussa voi tuoda esiin, että oppilaan kokemukset voivat olla arvokas tietolähde muille osallistujille. Oppilasta ei kuitenkaan tule pakottaa jakamaan kokemuksiaan.

Huolehdi myös , ettei tehtävässä vahvisteta negatiivisia stereotypioita. Ennen tehtävää kannattaa tutustua opettajille tarkoitettuun oppaaseen Älä oleta – normikriittinen käsikirja yhdenvertaisuudesta, syrjinnän vastustamisesta ja vapaudesta olla oma itsensä (Seta ry 2013)

Tarvikkeet: paperia, kyniä

Alkuvalmistelut: Harjoitusta varten tarvitaan vihapuhetta sisältäviä kommentteja, joihin on liitetty kuvaus tilanteesta. Kirjoitetun vihapuheen lisäksi voi vihaviesti olla myös esim. kuva.

Kommentit voivat olla kuvitteellisia tai pohjautua julkisuuden henkilöiden saamiin vihaviesteihin esim. Instagramissa tai Youtubessa. Esimerkkejä vihaviesteistä löytyy myös mm. Ylen jutussa “Me tiedämme missä asut” julkaistusta otoksesta haastateltujen saamista vihaviesteistä ja Ei vihapuheelle -liikkeen sivuilta. Harjoituksessa voi hyödyntää myös esim. tämän tehtäväkokonaisuuden caseja.

Osa vihaviesteistä täyttää rikoksen tunnusmerkit: kommenttien valitseminen edellyttää perusteellista harkintaa. On tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, ettei vihapuhe kohdistu roolihahmon kautta suoraan jotakin vähemmistöä edustavaan ryhmän jäseneen.

Esimerkkikommentteja:

Counter Strike -ryhmä Facebookissa: Liisa Sukunimi: Hei, mitkä on teidän lempitaktiikoita? Urpo Ääliö: Menes nyt keittiöön siitä feikkaamasta.

Taloyhtiön Facebook-ryhmä: Arto Avulias: Hei, olen viemässä huomenna tavaralahjoituksen vastaanottokeskukseen. Siinä samalla menisi muutakin jos joku haluaa osallistua. Erityisesti miesten koon lämpimistä vaatteista on tällä hetkellä pulaa. Uljas Uus-Natsi: Minun tavaroita ei partalapset saa, ennemmin vaikka poltan ne! Ja polttaa pitäisi koko vastaanottokeskus! Päästäisiin niistäkin!

Liikuntapaikan Facebook-ryhmä: Tuisku Ihminen: Olisiko mahdollista saada sukupuolineutraali pukuhuone? Joidenkin transsukupuolisten on hyvin tukalaa tai jopa mahdotonta käyttää binäärisesti jaettuja pukuhuoneita. Aito Norminen: On kummalliseksi mennyt 😀 Hoitoa tuollaiset tarvii, eikä yllyttämistä 😀 Irmeli Ennenvanhaan: Huhhuh, ihmiset on joko tyttöjä tai poikia. Mikä siinä on niin vaikea mennä siihen pukkariin millaiset värkit on housuissa?

Pohjustus:

1. Tutustukaa aluksi someasiantuntija Katleena Kortesuon haastatteluun:

• Yle Oppiminen, Hannamari Hoikkala: ”Onko negatiiviseen kommenttiin pakko vastata? – Some-asiantuntija Katleena Kortesuon vinkit” (7.3.2017)

2. Keskustelkaa seuraavien kysymysten pohjalta:

• Miten keskustelu verkossa poikkeaa keskustelusta kasvotusten?
• Milloin negatiiviseen kommenttiin on hyvä vastata? Miksi?
• Milloin vihapuheeseen on hyvä vastata? Miksi?
  • Millaisia seurauksia voi olla sillä, ettei vihapuheeseen reagoida tai sitä ei suoraan vastusteta?

3. Pohtikaa seuraavaksi omaa media-arkeanne ja suhdettanne mediaan:

• Millaisia sosiaalisen median kanavia tai ympäristöjä käytitte tänään? Mitä laitteita tai välineitä käytitte?
• Millaista mediasisältöä tuotitte tai kulutitte tänään?
• Mitkä somekanavat ovat teille kaikkein tärkeimpiä? Mitä käytätte usein? Mitä harvemmin?
• Millaisissa julkisissa sosiaalisen median kanavissa, ympäristöissä olette kohdanneet tai voisitte todennäköisesti kohdata vihapuhetta?

4. Kerratkaa vihapuheen määritelmä.

• Miten vihapuhe eroaa ”vihaisesta puheesta”? Entä kritiikistä?
• Oletteko koskaan puuttuneet vihapuheeseen?

5. Tutustukaa vastapuheen määritelmään ja sen keinoihin:

• “Vastapuhe on keino haastaa julkisesti vihapuheen taustalla olevia näkökantoja, tuottaa vaihtoehtoisia positiivisia viestejä ja edesauttaa suvaitsevaisuuden ja kunnioituksen syntymistä.”
  • h8hurts.eu (2017)
• Useimmiten vastapuhe perustuu joukkoistamiseen (crowdsourcing), jolloin aktivoidaan suuri joukko ihmisiä puolustamaan aktiivisesti vihapuheen uhria.
• osallistu.fi: joukkoistamisen voima
• Esimerkki: Ruotsalainen Facebook-ryhmä “Jag är här!”, jonka jäsenet puolustavat verkossa rasismin kohteeksi joutuneita:

• Käytännön keinoja on paljon: tarinan rakentaminen (viestien jatkumo), eriävän mielipiteen ilmaiseminen, väittely, tutkimustiedon, uutisten ja aiheeseen liittyvien tapahtumien jakaminen, keskusteluryhmien, sivujen tai tapahtumien luominen, visuaalisuus viestinnässä (kuvat ja videot herättävät enemmän huomiota), huumori jne.

Lisätietoa ja esimerkkejä vastapuheesta:

• Opetushallitus (2017): Rakentavaa vuorovaikutusta: Opas demokraattisen osallisuuden vahvistamiseen, vihapuheen ja väkivaltaisen radikalismin ennaltaehkäisyyn (toim. Elo, Kaihari, Mattila & Nissilä)
• Opas vastanarratiivien ja vaihtoehtoisten narratiivien rakentamisesta:
• No Hate Speech Movement (2017): We CAN! Taking action against hate speech through counter and alternative narratives
• https://www.demos.co.uk/project/counter-speech-on-facebook-phase-2/
• http://www.h8hurts.eu/social-media
• Tarinallisuus: “Brexit counter narrative June 2016”
• Visuaalisuus
• The Islamic State threatens to come to Rome; Italians respond with travel advice (20.2.2015)

Harjoitus:

1. Jaa seuraavaksi oppilaille valitsemasi määrä vihapuhekommentteja (1-2/oppilas tai halutessasi vähemmän) ja jokaisen kommentin oheen A4- tai A3-paperi. Paperin on tarkoitus esittää sosiaalisen median kanavaa tai palvelua.

Oppilaat päättelevät seuraavaksi, missä julkisen sosiaalisen median kanavassa tai palvelussa kommentti on lausuttu, ja kirjoittavat kanavan nimen paperin yläreunaan. Oppilaat voivat elävöittää paperin kuvaaman hahmon “profiilia” tai “seinää” esim. piirtämällä paperin yläreunaan profiilikuvan.

Kommenttilappu sijoitetaan paperin yläreunaan niin, että sen alle jää runsaasti tilaa vastapuhekommenteille.

2. Keskustelkaa ryhmässä kyseessä olevien kanavien ja palveluiden ominaisuuksista ja erityispiirteistä.

• Ovatko oppilaan tuottaman viestin vastaanottajat tai sisällön kuluttajat pääosin tuttuja vai täysin tuntemattomia henkilöitä vai sekä että?
• Kuinka suuri yleisö palveluun päivitetyillä sisällöillä (statuspäivityksillä, videoilla, twiiteillä jne.) voi suurimmillaan olla?
• Millaisia keinoja puuttua vihapuheeseen palveluissa on?

3. Ohjeista oppilaat kiertämään tilassa ja kirjoittamaan jokaiseen paperiin ainakin kerran vastapuhetta sisältävä viesti, joka tukee ja kannustaa vihapuheen uhria.

• Oppilaat voivat myös palata kommentoimaan ja jatkamaan keskustelua jollakin paperilla ja eläytyä välillä myös vihapuheen uhrin rooliin (esim. kiittää tuesta).
• Kanavissa, joissa se olisi teoriassa mahdollista (esim. Twitter, Facebook), voi keskusteluun kutsua mukaan julkisuuden henkilön tai nettipoliisin. Esimerkiksi opettaja voi ottaa kyseisen roolin ja käydä kommentoimassa keskusteluja.

4. Ohjeista oppilaita palaamaan paikoilleen. Tutkikaa vastapuheketjuja ja lukekaa ääneen, millaista tukea ja kannustusta uhrit saivat. Purkakaa tilanne esimerkiksi seuraavien apukysymysten avulla:

• Millaisia tunteita heräsi harjoituksen aikana?
• Miltä luulisitte uhrista tuntuneen, kun hän saisi tukea ja kannustusta vastapuheen muodossa?
• Millä tavalla paperille kirjoittaminen eroaa aidosta tilanteesta?
  • Vihapuheen ilmeneminen
    • Viestejä ja niiden tuottajia voi olla enemmän kuin yksi
    • Voi olla tekstin lisäksi myös mm. kuva, video
  • Millaisella aikavälillä vihaviestiin tulisi reagoida? Vaihteleeko se eri kanavissa?
• Millaisia erilaisia keinoja eri kanavissa on vastapuheen tuottamiseen?
• Esimerkiksi kuvien tai meemien linkittäminen, hyperlinkit, twiittien jakaminen julkisuuden henkilöille tai nettipoliisille jne.
• Miten saatte laajemmin luokkanne/kaikki koulukaverinne/kurssikaverinne mukaan?
• Tässä on myös hyvä nostaa pohdittavaksi tilanteita, jolloin vastapuheen sijaan rakentavampi vaihtoehto voi olla vihapuheen huomiotta jättäminen.
• Keneltä voi kysyä, jos ei ole varma, miten kannattaa toimia?
  • Ks. tehtävän 2 toimintaohjeet
• Millainen vihapuheen vastalääke vastapuhe vaikuttaa olevan? Voisitteko soveltaa käyttämiänne keinoja kohdatessanne vihapuhetta?
• Mitä muita keinoja puuttua vihapuheeseen on olemassa?

Voitte halutessanne koota lopuksi tekstit taululle/pöydälle/lattialle, ja jokainen voi ottaa itselleen kuvan kaikista vastapuhetuotoksista.

Vinkki: Pullopostia mediameressä -materiaalin tehtävät ”Mielipiteitä paikantamassa” ja ”Argumentointi- ja väittelyharjoitus” sekä ”Digitaalista pullopostia kirjoittamassa” (s. 25) sopivat toteutettaviksi tehtävän yhteydessä.

Vinkki: Media-arjen ja sen herättämien tunteiden tarkastelun tueksi:  Mediakasvatusseuran ruutuaikahaaste: Millaisia tunteita media-arkesi sinussa herättää?

Lisää aiheeseen liittyviä materiaaleja löydät lähdeluettelosta.