Tavoitteet: Oppilaat pohtivat virheellisen tiedon oikaisemisen merkitystä ja suunnittelevat konkreettisia keinoja, joiden avulla oikaisuja voisi tehokkaammin levittää. Oppilaat tarkastelevat omaa media-arkeaan ja pohtivat kiinnostavan tai huomiota herättävän mediasisällön kriteerejä. Näitä periaatteita käyttäen he muokkaavat jo julkaistusta oikaisusta houkuttelevamman “tuunatun” version.

1. Pohtikaa aluksi, mitä sosiaalisen median palveluita arjessa käytätte. Listatkaa erilaisia palveluja.

2. Keskustelkaa dis- ja misinformaation tyypeistä. Lisätietoa löydätte tarvittaessa Johanna Vehkoon jutusta:

• Valheenpaljastaja: Pelkoa, inhoa ja väkivaltaa – eli miksi valeuutiset ovat oikeasti vaarallisia (23.3.2017) 
• Millaisia eri mis- ja disinformaation tyyppejä erotatte? Kertokaa jokaisesta esimerkkejä.
• Ketkä tekevät valeuutisia ja miksi?
  • Valheenpaljastaja: Keitä ovat valeuutisten tekijät ja miksi he huijaavat? (16.12.2016) 
• Missä ja miten valheet leviävät?
• Oletteko törmänneet mis- tai disinformaatioon sosiaalisen median kanavissa?

3. Pohtikaa oikaisujen leviämistä ja levittämistä konkreettisten esimerkkien avulla.

• Oletteko törmänneet virheellisten tietojen oikaisuihin? Missä?
• Millaiset oikaisut kiinnittävät huomionne? Miksi?
• Miksi oikaisuja on tärkeää tehdä?

4. Etsikää Huhumylly-sivustolta huhu, josta löydätte linkin sekä alkuperäisen huhun että väärän tiedon kumoavan oikaisun lähteelle. Voitte käyttää myös muita lähteitä, kunhan valhe tai virheellinen tieto on luotettavien lähteiden (esim. viranomaisten) kumoama.

5. Oikaisut leviävät huomattavasti huonommin kuin alunperin kohun aiheuttaneet virheelliset uutiset, lausunnot tai huhut. Pohtikaa keinoja, joiden avulla oikaisuja voitaisiin levittää kiinnostavalla tavalla.

• Mikä valeuutisessa tai huhussa saa teidät kiinnostumaan sisällöstä? Mikä vangitsee huomionne ja miksi?
• Mikä valeuutisen tai huhun oikaisussa saa teidät kiinnostumaan sisällöstä? Mikä vangitsee huomionne ja miksi?

• Miksi huhut ja kohua herättävät virheet saavat julkisuutta, mutta oikaisut eivät?
• Mitä ongelmallista on siinä, etteivät oikaisut kiinnitä lukijoiden huomiota?
• Löydättekö jakoja valitsemanne huhun oikaisusta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa? Mikä saa ihmiset jakamaan oikaisuja?
• Millaisten somekanavien (tai muiden kanavien) avulla tavoitatte todennäköisesti tehokkaimmin kohdeyleisön?
• Etsikää esimerkkejä kiinnostavasta faktantarkistuksesta: esim. Myytinmurtajat-sarja

6. Ottakaa seuraavaksi käsittelyyn aiemmin valitsemanne huhu ja sen oikaisu. Pohtikaa, millä tavoin voisitte työstää oikaisua niin, että se innostaisi ihmisiä syventymään siihen, jakamaan sitä eteenpäin ja mahdollisesti myös kyseenalaistamaan heidän aiempia näkemyksiään.

Tutustukaa Johanna Vehkoon ohjeisiin siitä, miten verkossa olevaan disinformaatioon tulisi vastata: *”Misinformaatio verkossa – miksi siihen uskotaan ja miten sitä voisi vastustaa”. Live-streamtallenne keskuskirjastokokouksesta 19.1.2017 (33:00)

1. Varo, ettet pahenna ongelmaa.
   1. Oikaisun otsikko toistaa usein väärän tiedon, ja oikea tieto tarjotaan vasta leipätekstissä.
2. Tarjoa korvaavaa selitystä myytin tilalle.
   • Tyhjä tila tulee täyttää.
3. Visuaalinen viesti tehoaa usein paremmin kuin sanat.
4. Haasta itse asia, älä ihmistä.

7. Työstäkää oikaisusta “tuunattu” versio jaettavaksi jossain somekanavassa. Oikaisu voi olla tekstiä, kuva, videota tai näiden yhdistelmä, GIF, meemi, Snapchat-viesti tms. Huomioikaa seuraavat asiat:

• Millainen on ensisijainen kohdeyleisö? Miten viesti tavoittaa parhaiten kohdeyleisön?
  • Jos mahdollista, käyttäkää visuaalisia elementtejä.
• Tehkää perusteellinen taustatutkimus ja tarkistakaa huolella lähteet, joihin viittaatte.
• Mikä on totta? Älkää ainoastaan kumotko valhetta, vaan tuokaa mahdollisuuksien mukaan esiin faktoihin perustuva tarina siitä, mitä oikeasti tapahtui.
• Oikaisuissa usein toistetaan usein epähuomiossa uudelleen valhe: tarkkuutta tarvitaan erityisesti otsikointiin.
• Älkää sortuko klikkiotsikointiin

Aikaa sitten käsiteltyjen aihepiirien julkaiseminen voi tarpeettomasti nostaa huhun ja valheen uudelleen keskustelun aiheeksi. Jos kuitenkin valitsitte hiljattain julkisessa keskustelussa olleen aiheen, harkitkaa, voiko koko luokka jakaa tuunaamanne oikaisun somessa (asianmukaiset lähdeviittaukset muistaen).

Lisätehtävä: Tutustukaa erilaisiin keinoihin, joiden avulla virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa levitetään.

• Valheenpaljastaja: Tulevaisuuden valeuutiset väärentävät ääntä ja liikkuvaa kuvaa (Yle Johanna Vehkoo 9.2.2017):
  • Kuvamanipulaatio
  • Äänimanipulaatio: #VoCo. Adobe MAX 2016 (Sneak Peeks) | Adobe Creative Cloud 
  • Videomanipulaatio: Face2Face: Real-time Face Capture and Reenactment of RGB Videos (CVPR 2016 Oral)

Vinkki: Lisätietoa tehtävän tueksi löytyy esimerkiksi Poynter Institute of Media Studies’n artikkeleista:

• 7 things to consider before getting into fact-checking (Alexios Mantzarlis, 23.2.2016) 
• Fact-checkers experiment with Snapchat, GIFs and other stuff millennials ♥ (Alexios Mantzarlis, 2.2.2016) 
• Google is now highlighting fact checks in search (7.4.2017)