Testaa mehiläistietosi ennen elokuvan katsomista!
Merkitse seuraaviin väittämiin Oikein (O) vai Väärin (V)

a) Mehiläiset valmistavat hunajaa kukkien siitepölystä.

b) Kaikkia mehiläisten toukkia ruokitaan samalla ruualla.

c) Mehiläiset pistävät vain ahdistettuina.

d) Mehiläiskuhnureilla ei ole lainkaan isää, mutta niillä on isoisä.

e) Mehiläiset viettävät talven talvihorroksessa.

f) Mehiläislajien on arvioitu pölyttävän 75–85 % maailman kasveista.

g) Mehiläiset käyvät miljoonissa kukissa tuottaakseen puoli kiloa hunajaa ja lentävät noin 80.000 km eli noin kaksi kertaa maailman ympäri.

h) Kaikki hunaja on samanlaista riippumatta siitä missä kasveissa mehiläiset ovat käyneet.

i) Pölytyksessä siitepöly siirtyy kukasta toiselle, jolloin siemen ja marja alkaa kehittyä.

j) Mehiläispesällä on ns. yhteismaha.

Elokuvan katsomisen jälkeen voit vielä muuttaa vastauksiasi, ennen yhteistä tehtävän tarkistamista.

 

Elokuvan katsomisen jälkeen

1. Merkitse oheiseen kuvaan seuraavat kukan osat:
Emiö, hede, palho, verholehti, ponsi, terälehti, luotti, vartalo, sikiäin, kukkapohjus.

2. Merkitse oheiseen kuvaan seuraavat mehiläisen osat:
Etusiipi, takasiipi, pistin, leuat, verkkosilmä, takaruumis, pää, keskiruumis, tuntosarvet, siitepölyvasu, takaraaja.

3. Täytä puuttuvat sanat.

4. Mehiläispesän asukkaat
Mehiläisyhteiskunnassa elää kolmenlaisia mehiläisiä. Näitä ovat kuningatar, kuhnurit ja työmehiläiset. Kullakin näistä on oma tehtävänsä. Toukalle syötettävä ravinto ratkaisee, tuleeko siitä kuningatar vai työläinen.

Täytä oheinen taulukko

5. Mehiläisten tanssi

Karl von Frisch sai Nobelin jaetun palkinnon tutkimustyöstään mehiläisten tanssikielen parissa 1973. Mehiläiset käyttävät erityyppisiä tansseja sekä medestä että siitepölystä ilmoittamiseen. Tanssin tyyppi määräytyy ravintolähteen etäisyyden perusteella. Suunnistuslennoilla mehiläiset pistävät muistiinsa auringon polarisaatiotasot. Pesässä tanssivan mehiläisen ympärillä olevat mehiläiset seuraavat tanssia tuntosarvet ojennettuina kohti tanssijaa. Etäisyyden ravintolähteelle kasvaessa tanssin tempo hidastuu. Mm. pyörötanssilla voidaan ilmoittaa ravintolähde, joka on alle 100 metrin päässä pesän ympäristöstä. Pyristystanssi ilmoittaa myös ravintolähteen suunnan. Tiedotustanssista ilmenee myös aika, jolloin ruokaa on saatavilla. Mehiläiset saavat tiedon kukan tuoksusta tanssivan mehiläisen karvoituksesta, johon sitä on keruuretkellä tarttunut. Lisäksi ne saavat tietoa ravintokasvista meden tuoksusta ja mausta. Mitä runsaampi ja sokeripitoisempi mesilähde on, sitä enemmän mehiläinen tanssii. Vastaavasti myös ravintolähteen etäisyys vaikuttaa tanssin suorittamiseen: mitä kauempana ravintolähde on, sitä vähemmän mehiläiset tanssivat ja näin lähellä sijaitsevat ravintolähteet tulevat ensin käytettyä hyväksi.

Kuningattaren erittämät feromonit säätelevät pesän toimintaa. Tarvittaessa ne esimerkiksi käynnistävät uuden kuningattaren kasvattamisen, palauttavat lentoon lähteneen parven pesään ja kiihottavat medenkeruuta. Työmehiläiset puolestaan erittävät feromoneja varoittaakseen vaarasta, lisätäkseen toistensa aggressiivisuutta pesää puolustettaessa ja merkitäkseen hyvät mesilähteet ja vedenottopaikat, joilla ei ole luonnostaan hajutunnistetta sekä pesän lentoaukon, polun uudelle lentoaukolle ja parven laskeutumispaikan.

Vertaa mehiläisten tapaa viestiä jonkin toisen valitsemasi eläimen tapaan viestiä ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

• Miten valitsemasi eläin viestii verrattuna mehiläiseen?
• Mitkä aistit ovat valitsemallasi eläimellä voimakkaimmin käytössä?
• Mistä valitsemasi eläin pääasiassa viestii? Entä mehiläinen?
• Onko valitsemasi eläimen viestimisessä kyse synnynnäisistä toiminnoista, sosiaalisesta käyttäytymisestä vai jopa opitusta käyttäytymisestä? Entä mehiläisellä? 

6. Hunaja on luonnontuote

Myös kimalaiset, perhoset ja monet muut hyönteiset keräävät mettä ja samalla pölyttävät kukkia. Mehiläinen on kuitenkin ainoa hyönteinen, joka varastoi meden hunajana. Sadon määrään ja laatuun vaikuttavat säät sekä lähialueen mesikasvit. Erilaisten kukkien medestä valmistuu erilaista hunajaa. Mehiläiset lentävät kukasta kukkaan keräten mahansa täyteen mettä. Meden muokkaaminen hunajaksi alkaa jo mehiläisten lentäessä takaisin pesälle. Pesällä ne antavat mesilastinsa työläisille, jotka jatkavat hunajan prosessoimista. Mehiläinen erittää meteen entsyymejä, jotka pilkkovat sen sisältämät sokerit hedelmä- ja rypälesokeriksi.

Hunajan monet luonnolliset ominaisuudet edistävät myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

• Etsi keittokirjoista / internetistä muutama resepti, jotka sisältävät hunajaa
• Miten ja mihin muuhun hunajaa voi käyttää kuin ruuanlaittoon?
• Mihin ihmisten vaivoihin hunajaa käytetään / on käytetty?
• Etsi jokin runo, loru tai laulu, jossa mainitaan sana hunaja / honey.

TIESITKÖ? Myös siitepölyn terveydelliset vaikutukset on huomattu mm. lihasten rakentamiseen urheilijoilla ja yleiskunnon parantajana. Siitepölyä käytetään myös useissa lemmenkykyä parantavissa valmisteissa.

7. Hunajan tuotanto

Kuten elokuvassa kerrottiin, monelle viljelmälle kukkien pölytys on hunajaa tärkeämpi. Kukasta kukkaan lentelevä mehiläinen kuljettaa siitepölyä ja edesauttaa näin siementen kehittymistä. Tehokkaan pölytyksen seurauksena hyönteispölytteisten kasvien sato lisääntyy, marjoja ja hedelmiä kehittyy enemmän, ne kypsyvät tasaisemmin ja niistä tulee meheviä ja suurempia. Mehiläispölytys lisää parhaimmillaan satoa kotipuutarhoissa noin 25 %, pelto- ja puutarhakasvien kaupallisessa tuotannossa noin 15 % ja metsämarjoilla noin 10 %. Monille luonnonvaraisillekin kasveille onnistunut pölytys on välttämätön edellytys lajin säilymiselle. Mehiläiset tietävät tarkkaan, minkä kukan mesi on parasta eli sokeripitoisinta. Löydettyään hyvän mesilähteen ne eivät helposti vaihda sitä uuteen, vaan keräävät sieltä mettä niin kauan kuin sitä riittää. Mehiläiset laiduntavat eli keräävät mettä kilometrin, korkeintaan kahden kilometrin etäisyydeltä pesästä.

Tutustu Maa- ja metsätalousministeriön hunajan tuotannon sivuihin ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

• Missä hunajaa tuotettiin eniten maailmassa vuonna 2005?
• Mikä maa tuottaa eniten hunajaa EU:ssa?
• Kuinka paljon suomalaiset käyttävät hunajaa vuodessa?
• Kuinka paljon EU:ssa keskimäärin käytetään hunajaa?
• Mistä hunaja tuodaan Suomeen?

8. Mehiläisten kasvatus Suomessa

Tarhamehiläinen on yleisin Suomessa tavattava mehiläinen. Mehiläisiä ei ole ollut Suomessa alkujaan luonnonvaraisina. Etelä- Euroopassa tarhamehiläinen elää luonnonvaraisena ja talvehtii, mutta Suomessa ne eivät yleensä selviä talvesta ilman ihmisten apua.

Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

• Miksi Suomessa kasvatetaan mehiläisiä?
• Missä Suomessa kasvatetaan mehiläisiä?
• Onko mehiläisten kasvatuksesta jotain haitaa?
• Selvitä millainen on mehiläisen vuosi?

9. Mehiläisten joukkokuolemat

Vastaa seuraaviin kysymyksiin elokuvan, kirjallisuuden ja internetin avulla.

• Mitä syitä mehiläisten joukkokuolemiin dokumentissa esitettiin?
• Mitä mehiläisten katoaminen merkitsisi?
• Millaisia muita haasteita mehiläisten kasvatuksessa on esimerkiksi Suomessa?

10. Mehiläiset uutisissa

Tutustu seuraaviin artikkeleihin ja keskustele parisi kanssa aiheista. Kootkaa jokaisesta artikkelista muutama yhteinen ajatus / kysymys paperille. Lopuksi keskustelkaa koko ryhmän kesken siitä millaisia ajatuksia näistä artikkeleista ja koko elokuvasta heräsi.

Voiko kaikki mehiläiset tarhata?

Surina suojaa kasveja?

Saavatko kaupunkilaiset kasvattaa mehiläisiä?

Torjunta-aineita vai ei?

Tappavatko tappajamehiläiset?