Lastensuojelun lähtökohtana on lapsen etu

Lapsen huoltaja tai huoltajat ovat vastuussa lapsen huolenpidosta ja hänen kasvattamisestaan. Huoltajat voivat kuitenkin saada tukea tähän tehtävään yhteiskunnalta. Jos kuitenkin käy niin, etteivät huoltajat jostain syystä kykene huolehtimaan lapsen hyvinvoinnista, on yhteiskunnan puututtava tilanteeseen.

Suomessa lasten hyvinvointia on turvaamassa muun muassa lastensuojelulaki. Suomessa kaikki toimet, jotka tehdään lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi, on kirjattu lastensuojelulakiin. Lain lähtökohtana on aina lapsen etu. Se, mikä on lapsen kannalta paras ratkaisu, on vaikea määritellä. Eri ihmisillä voi olla toisistaan poikkeavia käsityksiä, mikä on lapsen hyvinvoinnille parhaaksi. Lapsen etu ei aina tarkoita sitä, että päätökset tehtäisiin niin kuin lapsi tai huoltajat haluaisivat. Lapsen mielipide ja lapsen kuuleminen on kuitenkin ehdottoman tärkeää häntä koskevissa asioissa. Se on lapsen oikeus. Lain mukaan yli 12-vuotiaan lapsen mielipide tulee ottaa huomioon samalla tavalla kuin aikuisenkin.

• Selvittäkää, miten lastensuojelu toimii paikkakunnallanne.
• Selvittäkää, minkälaisia erilaisia lastensuojelutyötä tekeviä järjestöjä on olemassa. Järjestöt voivat toimia paikallisesti tai valtakunnallisesti.

Sijoitus ja huostaanotto

Sijoitus tarkoittaa sitä, että lapselle järjestetään turvalliset olosuhteet väliaikaisesti tai pidemmäksi aikaa kodin ulkopuolelta. Tällöin joku muu kuin huoltaja vastaa lapsen turvallisesta kasvusta ja hyvinvoinnista. Sijoituksessa tavoitteena on, että lapsi voi palata takaisin kotiin turvallisiin olosuhteisiin. Jos aikaisemmin saatu apu tai sijoitus ei ole auttanut lasta, voidaan päätyä huostaanottoon. Silloin vastuu lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille. Kaikissa päätöksissä kuullaan huoltajia ja lasta.

Huoltajien päätäntävaltaa rajoitetaan huostaanotossa ja sijoituksessa, mutta he ovat edelleen lapsen huoltajia. Kaikki päätökset, jotka koskevat lapsen huolenpitoa, pyritään tekemään yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsella on oikeus tavata huoltajiaan ja pitää heihin yhteyttä, mikäli se ei ole vaaraksi lapsen hyvinvoinnille. 

Ennen sijoitusta kodin ulkopuolelle selvitetään, voiko joku lapsen läheisistä aikuisista huolehtia hänestä. Muuten huostaanotettu lapsi on perhehoidossa tai lastensuojelulaitoksessa. Huostaanotto on voimassa niin kauan kuin sille on tarvetta. Lastenkoti on paikka, jossa asuu sijoitettuja lapsia ja nuoria. Lastenkodit muistuttavat tavallista kotia ja ne noudattavat toiminnassaan lakia ja niiden toimintaa valvotaan. Lastenkodissa koulutetut työntekijät vastaavat lasten huolenpidosta. Muita lastensuojelulaitoksia lastenkodin lisäksi ovat nuorisokodit, vastaanottokodit, koulukodit sekä perhetukikeskukset.

Sijaisperhe on perhe, johon lapsi voidaan sijoittaa. Sijaisperhe tarjoaa lapselle turvallisen kasvu- ja elinympäristön, jos lapsen omat huoltajat eivät syystä tai toisesta kykene siihen. Sijaisperhe koulutetaan ja hyväksytään tehtävään. Sijaisperhe on eri asia kuin adoptiovanhemmat. Asuessaan sijaisperheen luona, lapsi pääsee tapaamaan oikeita huoltajiaan. Sijaisvanhempia kutsutaan myös perhehoitajiksi.

• Käykää yhdessä läpi, minkälaisia lastensuojelutoimia elokuvassa tehtiin.

• Miten Kesäkurpitsa päätyi lastenkotiin?
• Miten Camille päätyi lastenkotiin?

• Miten lasten etu otettiin elokuvassa huomioon?
• Miten lasten mielipiteet tulivat kuulluiksi elokuvassa?
• Miten elokuvassa toteutui lapsen oikeus tavata ja pitää yhteyttä huoltajiinsa?
• Ketkä elokuvassa huolehtivat ja kantoivat vastuuta lasten hyvinvoinnista?
• Kuvaa elokuvan lastenkodin arkea. Oliko elämä lastenkodissa mielestäsi kodinomaista? Miksi oli ja miksi ei?

Apua on tarjolla

Jos lapsi tai nuori kokee tarvitsevansa apua, helpoin tapa löytää apua, on jutella koulussa koulukuraattorille, koulupsykologille ja kouluterveydenhoitajalle tai -lääkärille. Yhteyttä voi ottaa myös oman kunnan sosiaalityöntekijöihin.

Välitöntä hätäapua saa aina soittamalla yleiseen hätänumeroon 112. Ottamalla poliisiin yhteyttä saa kiireellistä apua.

• Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 päivystää arkisin klo 9.00–7.00 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15.00–7.00.
• Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin 116111 päivystää arkisin klo 14.00–20.00 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 17:00–20.00.

Lisäksi pääkaupunkiseudulla palvelevat:

Pääkaupungin turvakoti ry.

• on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi lähisuhteessaan väkivaltaa kohdanneille silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia tuntuu vaikealta tai on vaarallista.
• Päivystyspuhelin 24h: (09) 4777 180
• Steniuksentie 20, 00320 Helsinki
• Lähijunat S, U, L, E, A, P ja I (Huopalahden asema), Bussit 40 ja 63 Elielin aukiolta ja bussi 41 Kampista (Haagan torin pysäkki)
• Lisätietoa

SOS-kriisikeskus

• tarjoaa lyhytkestoista keskusteluapua kriisistä selviytymisen tueksi.
• Puhelinnumero: (09) 4135 0510
• Sähköposti: sos-keskus@mielenterveysseura.fi
• Ajanvaraus: ma-to klo 9-12 ja 13-15 sekä pe klo 9-12
• Osoite: Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki, 4. kerros
• Lisätietoa

Helsinki Mission Nuorten Kriisipiste

• tarjoaa 12–29-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen mahdollisuuden välittömään keskusteluun ilman ajanvarausta.
• Osoite: Albertinkatu 33, 00180 Helsinki
• Sähköposti: nuortenkriisipiste@helsinkimissio.fi
• Päivystyspuhelin 045 341 0583
• Käynti-ja puhelinpäivystys on auki tiistaista torstaihin klo 9.00–12.00. 
• Chat-päivystys on auki maanantaisin klo 9.00–11.00 osoitteessa:
• Lisätietoa