Surutyö
”Anna surulle sanat, suru mykkänä särkee sydämen.” (Kiinalainen sananlasku)
Pohdi sananlaskun paikkansapitävyyttä elokuvan pohjalta.
Miten elokuvan päähenkilöt – isä, äiti, poika – käsittelivät tapahtunutta? Miten he reagoivat tapahtuneeseen (esim. puhe, toiminta)? Anna konkreettisia esimerkkejä kohtauksista.
Surutyön vaiheet:
- Sokkivaihe. Ensimmäisessä vaiheessa ihminen on sokissa: hänen on vaikea uskoa tapahtunutta. Tyypillinen reaktio on ”ei voi olla totta!”. Vaihe saattaa kestää muutamista hetkistä muutamaan vuorokauteen. Sokissa oleva ihminen voi käyttäytyä tilanteeseen sopimattomalla tavalla, esimerkiksi tulipalotilanteessa jähmettyä paikoilleen, kun pitäisi lähteä liikkeelle. Toisaalta hän voi toimia näennäisen rauhallisesti ja aivan järkevästi sisäisestä kaaoksesta huolimatta. Jälkeenpäin hän ei yleensä muista tässä vaiheessa annettuja ohjeita.
- Reaktiovaihe. Toisessa vaiheessa ihminen alkaa selvittää, mitä oikeastaan tapahtui. Hän hakee tapahtuneelle selityksiä. Vaihe voi kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Ihminen yrittää ymmärtää, mitä on tapahtunut, miten ja miksi kaikki tapahtui. Hän ei enää kiellä tapahtunutta. Tässä vaiheessa ihmisellä voi olla monenlaisia henkisiä ja ruumiillisia tuntemuksia: hän voi olla ahdistunut, itkuinen ja vetäytyvä ja hänellä voi olla syyllisyyden tunteita, ruokahaluttomuutta ja univaikeuksia. Hän voi olla vihamielinen ja syyttää tapahtuneesta muita. Ihminen voi myös peittää surunsa muilta ja saattaa siksi vaikuttaa kylmältä ja tunteettomalta.
- Käsittelyvaihe. Kolmannessa vaiheessa ihminen alkaa pohtia, miten hän voisi selviytyä tapahtuneesta. Tämä vaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen. Tällöin ihminen hyväksyy tapahtuneen ja pystyy jo ajattelemaan muitakin asioita. Suru on edelleen voimakas, mutta tuskaisuus ja muut tuntemukset ovat lieventyneet. Kriisireaktio voi kuitenkin tässä vaiheessa myös lukkiutua ja muuttua psyykkiseksi häiriöksi (traumaperäinen stressihäiriö), ja tällöin tarvitaan ammattiauttajan apua.
- Uudelleen suuntautuminen. Viimeisessä vaiheessa trauman kokenut toipuu lopullisesti. Hän on kyennyt käsittelemään tapahtuneen niin, ettei se enää rajoita elämää. Parhaassa tapauksessa hänestä on tullut vahvempi ja hän on paremmin valmistautunut kohtaamaan vastoinkäymisiä.
Lähde: Helenius, Rautava, Tuovinen: Eväitä elämään – keinoja nuorten elämäntaitojen vahvistamiseksi (WSOY, 1998)
- Miten surutyön eri vaiheet näkyivät kunkin päähenkilön kohdalla? Oppilaat voi jakaa kolmeen ryhmään, joista jokainen perehtyy yhteen henkilöön (isä, äiti, poika). Purku yhdessä.
Omat selviytymiskeinot traumaattisessa kriisissä:
a) Pyydä oppilaita muistelemaan kokemaansa kriisiä (jokin suuri menetys) ja erittelemään käyttämiään selviytymiskeinoja paperille esim. ranskalaisin viivoin.
b) Käsitelkää yhdessä oheiset selviytymistyypit. Pyydä oppilaita tarkastelemaan pareittain tai pienryhmissä omia selviytymiskeinojaan ja pohtimaan, mitä selviytymistyyppiä he lähinnä edustavat. Lopuksi oppilaat voivat pohtia, mitä uusia selviytymiskeinoja he voisivat ottaa käyttöönsä.
Selviytymistyypit:
Älyllinen selviytyjä
- kerää lisää tietoa
- käyttää ongelmanratkaisutekniikkaa
- keskustelee itsensä kanssa
- tekee listan siitä, mitä voisi tehdä
Tunteellinen selviytyjä
- ilmaisee tunteensa esim. itkemällä tai nauramalla
- kertoo tunteistaan toisille
- käyttää myös ei-kielellistä ilmaisua, esim. tanssia, piirtämistä, musiikkia
Sosiaalinen selviytyjä
- hakee tukea ryhmästä
- ottaa jonkin tehtävän tai roolin
- ottaa vastaan muiden tuen ja antaa muille tukea
Luova selviytyjä
- käyttää mielikuvitustaan – joko vältelläkseen epämiellyttäviä tosiasioita tai löytääkseen ratkaisuja ongelmiinsa
- luo myönteisiä mielikuvia
- tulkitsee uniaan
- uskoo vaistoonsa (intuitio)
Henkinen selviytyjä
- hakee merkityksiä tai selityksiä uskonnosta, jostain aatteesta, erilaisista arvoista tai sosiaalisesta vastuunkannosta
Fysiologinen selviytyjä
- käyttää alkoholia tai huumaavia aineita
- toimii fyysisesti ja liikunnallisesti
- pyrkii rentoutumaan
- syö ja nukkuu paljon
© Koulukino 2024
