Onnistunut elokuva koskettaa, riisuu rationaalisen suojakuoren ja saa katsojan tempautumaan tunteiden vuoristorataan. Tunteet tekevät elokuvan eläväksi − teemalla ja sanomalla ei ole merkitystä, jos tunnekokemus puuttuu.

Katsojan läpikäymäksi suunniteltu tunteiden skaala kirjoitetaan sisään käsikirjoitukseen. Elokuvassa sisäiset tunne- ja mielentilat saavat visuaalisen hahmon, joka luodaan liikkuvan kuvan moninaisin keinoin leikkauksesta ja kuvakulmista musiikkiin ja väreihin. Kuva ja kuvassa tapahtuva toiminta kertovat katsojalle roolihahmojen tunnetiloista. Yleensä katsojan tunteita kuljetetaan päähenkilön emotionaalisen kehityksen mukana. Katsoja johdatellaan eläytymään tarinaan. Toisaalta katsoja ei ole vain elokuvantekijän vietävissä, vaan hän muodostaa tulkintansa ja tunneyhteytensä aina myös omista lähtökohdistaan.

Oppimateriaaleja, joissa käsitellään tunteita ja niiden ilmaisua:

• Viiru ja Pesonen: Viirun syntymäpäivä (varhaiskasvatus)
• Muumipeikko ja vaarallinen juhannus (esikoulu ja alkuopetus)
• Leijonankesyttäjä (2.–6. luokka)
• Nicostratos-pelikaani (3.–6. luokka)
• Oppipoika (yläkoulu)
• Kattona tähtitaivas (9. luokka, lukio ja ammatilliset oppilaitokset)

Lisätietoa tunteista: http://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen/tunteet_mita_ne_ovat?