Elokuvassa seurataan 17-vuotiasta Elvistä ja uutena oppilaana luokalle saapuvaa samanikäistä Onervaa. Ihastumisen tuulet ovat välittömästi ilmoilla molemmin puolin mutta kumpikaan ei oikein uskalla lähestyä toista. Tunteet ja teot ottavat harppauksen eteenpäin eräänä bileiltana, odottamattomin seurauksin.

Elokuva nostaa esille ajankohtaisen suostumuksen teeman. Suostumus liittyy seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen, ja käsittää luvan kieltäytyä teoista, joihin ei halua osallistua.

Suostumus liittyy sekä oikeuksiin että velvollisuuksiin. Paitsi että on oikeus kieltäytyä seksuaalisista teoista, on myös velvollisuus pyytää kumppanin suostumusta ja kunnioittaa hänen itsemääräämisoikeuttaan. Suostumuksen saaminen kerran ei tarkoita, että jatkossa aina kyseinen teko olisi hyväksyttävä, vaan suostumus pitää saada joka kerta uudestaan. Päihtynyt, nukkuva tai muuten tiedoton ihminen ei voi antaa suostumusta.

Lähde: Väestöliitto

1. Miten elokuvassa käsitellään suostumuksen teemaa eri henkilöhahmojen kautta, esimerkiksi Elviksen ja Onervan kautta?

2. Miten suostumuksen merkitys eroaa elokuvan tyttöjen ja poikien välillä?

3. Nouseeko elokuvasta esille kohtauksia, joissa suostumuksen teema on korostetusti esillä? Mitä ajatuksia ja tunteita nämä kohtaukset herättävät?

4. Tutustukaa seuraaviin asiantuntijatahoihin ja suostumuksen teemaan. Miten suostumus määritellään? Minkälaiset asiat korostuvat suostumuksen määritelmissä? Mitä ajatuksia suostumuksen teema teissä herättää?

Väestöliitto: ”Lupa Koskea – Mikä On Suostumus”

Raiskauskriisikeskus Tukinainen: ”Sun keho on sun”

Nuorten Exit: ”Nuorelle”

5. Keskustelkaa ryhmässä, miten suostumuksen teemaa on käsitelty omassa koulussasi/luokallasi, ja miten tuttu teema on teille ylipäänsä.

Päihteet ja ihmissuhteet

Elokuvan nuorten, varsinkin poikien, päihteiden käyttöön kuuluu jonkinlaisen todellisuutta aikuisemman käyttäytymisen tavoitteleminen. Tässä nousee esille myös nuorten päihteisiin suhtautumisen lisäksi se, millaisia malleja aikuiset antavat esim. alkoholiin ja ihmissuhteisiin liittyen.

Pohjimmiltaan alkoholin tuputtaminen ihastuksen kohteelle on osa raiskauskulttuuria. Raiskauskulttuuri tarkoittaa yksinkertaisesti sellaisia kulttuurimme osia, jotka normalisoivat ja puolustelevat seksiin pakottamista tai painostamista tai siirtävät vastuuta uhrille. Se voi tarkoittaa esimerkiksi asenteita ja puhetapoja. Eräs raiskauskulttuuriin liittyvä elementti on ajatus alkoholin käyttämisestä ”vähentämään estoja”. Vaikka alkoholin rentouttava vaikutus ei ole kaikkialla yksiselitteisen paha asia, tässä yhteydessä estojen väheneminen viittaa samalla heikentyneeseen harkintakykyyn, jolloin myös suostumus muuttuu epäselväksi. Alkoholin tuputtaminen ihastuksen kohteelle voi olla suunnitelmallisen pahantaistoista, täysin viatonta tai usein jotain siltä väliltä, mutta joka tapauksessa se on aina vaarallista ja vahvistaa vaarallisia kulttuurisia malleja, joita pitäisi vahvistamisen sijaan purkaa.

Lähde: Pihalla-elokuvan oppimateriaali (Koulukino)

6. Miten elokuvassa kuvataan nuorten päihteidenkäyttöä?

7. Missä elokuvan kohtauksissa voi havaita raiskauskulttuurin piirteitä, esimerkiksi päihteidenkäytön, puheen tai tekojen kautta? Miten elokuva käsittelee aihetta näissä kohtauksissa? Mitä ajatuksia ja tunteita nämä kohtaukset herättävät?

8. Miten elokuva käsittelee Elviksen aikaansaamaa huhua, joka eskaloituu raiskausepäilyksi? Käsitteleekö elokuva teemaa aiheen vaatimalla vakavuudella?

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Lähde: Tasa-arvovaltuutettu

9. Miten seksuaalinen häirintä ilmenee elokuvassa? Ketkä kohtaavat tai kokevat elokuvassa seksuaalista häirintää?

10. Miten elokuva ylipäänsä käsittelee seksuaalisuutta ja seksuaalista kuvastoa? Minkälainen kuvasto, toiminta tai käytös on elokuvan nuorten kesken hyväksyttyä, mikä taas tuomitaan?

11. Miten seksuaalista häirintää tai sukupuoleen perustuvaa häirintää on käsitelty omassa koulussasi?

12. Tutustukaa Tasa-arvovaltuutetun määritelmiin seksuaalisesta häirinnästä ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä. Keskustelkaa sen jälkeen aiheesta. Oliko määritelmien joukossa jotain uutta tai kenties yllättävää? Miten itse voi vaikuttaa seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän vähentämiseen?

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin:

• sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
• härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
• pornoaineistot, seksuaalisesti värittyneet kirjeet, sähköpostit, tekstiviestit tai puhelinsoitot
• fyysinen koskettelu
• sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
• raiskaus tai sen yritys

Sukupuoleen perustuva häirintä voi ilmetä esimerkiksi seuraavin tavoin:

• halventava puhe toisesta sukupuolesta
• toisen sukupuolen alentaminen
• työpaikka- tai koulukiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.

Lähde: Tasa-arvovaltuutettu

13. Pohtikaa vielä lopuksi koulun roolia seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän puuttumiseen. Missä vaiheessa ja miten koulu puuttui tapaukseen elokuvassa, oliko tapa oikea, olisiko asian voinut käsitellä toisin? Miten häirintään puuttumiseen on valmistauduttu omassa koulussasi? Tiedätkö, kenen puoleen kääntyä avun tarpeessa?

Koululla on velvollisuus puuttua häirintään

Tasa-arvolaki kieltää seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän oppilaitoksissa. Oppilaitoksen tai muun yhteisön vastuu alkaa kuitenkin vasta, kun häirintä on saatettu sen vastuullisen edustajan tietoon. Oppilaitos tai yhteisö on tällöin velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi. Menettely on kiellettyä syrjintää, mikäli oppilaitos tai yhteisö ei tällöin ryhdy käytettävissä oleviin toimiin estääkseen häirinnän jatkumisen.

Hyvitysvastuuseen häirinnästä joutuu oppilaitos tai yhteisö myös siinä tapauksessa, että häiritsijä on yksittäinen opettaja tai oppilas. Mikäli häiritsijänä on esimerkiksi oppilaitoksen rehtori tai vastaava henkilö, joka vastaa koulutusta ja opetusta järjestävän yhteisön johdosta, on katsottava, että häirintä on ollut oppilaitoksen tai yhteisön tiedossa ilman erillistä ilmoitusta.

Lähde: Tasa-arvovaltuutettu

Vinkki opettajalle

"Ei meidän koulussa" on tasa-arvovaltuutetun oppimateriaali seksuaalista häirintää vastaan. Aineisto sopii yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten tunneille. Aineiston avulla on helppo vetää seksuaalista häirintää käsittelevä oppitunti omassa koulussa. Materiaalin laajuuden vuoksi aineisto sopii erityisen hyvin kaksoistunnille. Opettajan ohjeistus -oppaan avulla voi suunnitella myös lyhyemmän kokonaisuuden.