Miekka, magia ja kaukaiset galaksit

Tieteiskirjallisuudesta alkunsa saaneen science fictionin eli tieteiselokuvan voi genrenä määritellä sen sisällöllisten elementtien perusteella: sci-fiä määrittävät tapahtumapaikat kaukaisine galakseineen ja avaruusaluksineen, henkilöhahmot avaruusolentoineen, tiedemiehineen ja kyborgeineen sekä visuaaliset piirteet kuten runsas erikoisefektien käyttö.  Mutta ainoastaan näiden elementtien läsnäolo ei välttämättä riitä tekemään elokuvasta sci-fiä. Tyypillisessä tieteiselokuvassa nämä elementit ovat järjestäytyneet genrelle tyypillisten kaavojen mukaan.  Tyypillinen kaava sci-fissä on vastakkainasettelu, joka voi olla tieteen ja ihmisen tai luonnon ja tekniikan välinen. Sci-fille tyypillistä on myös tulevaisuuskuvien, joko utopioiden tai dystopioiden, mielikuvituksellinen maalailu, aikamatkailu ja vierailut muissa maailmoissa ja ulottuvuuksissa.

Elokuvantekijöitä sci-fille tyypilliset aiheet ja teemat ovat kiehtoneet jo elokuvien alkuajoista saakka; ensimmäinen avaruusmatkakin nähtiin valkokankaalla jo vuonna 1902 Georges Mélièsin ohjaamassa elokuvassa Matka kuuhun (Le Voyage dans La Lune).

Vaikka sci-fi on vakiintunut elokuvan lajityyppi, on se, kuten kaikki muutkin genret, rajoiltaan epäselvä ja suhteellisen epävakaa lajityyppi, joka lainaa muista genreistä. Monet sci-fiksi määriteltävistä elokuvista sisältävätkin usein paljon piirteitä muista genreistä.  Esimerkiksi Tähtien sota -elokuvat sekoittavat sci-fi kuvastoa lännenelokuvan kaavoihin ja fantasian tunnelmiin. Vaikka sci-fin onkin jatkuvasti reagoitava ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisiin ja teknisiin muutoksiin, tietyt ydinteemat ovat jääneet genreä määrittäviksi piirteiksi.

Fantasiaelokuva on genrenä lähellä tieteiselokuvaa ja usein näiden lajityyppien rajat saattavatkin hämärtyä.  Fantasiaelokuvaa määrittävät yleensä teemat, joita voivat olla taikuus, yliluonnolliset olennot tai eksoottiset fantasiamaailmat. Fantasia venyttää todellisuuden rajoja scif-iä pidemmälle, vieden katsojat epätodellisiin mielikuvitusmaailmoihin. Fantasia pitää sisällään useita alagenrejä, joista tärkeimmät ovat korkea fantasia ja miekka ja magia. Myös historiallinen fantasia ja romanttinen fantasia, jota edustaa mm. elokuva Twilight – Houkutus, ovat tunnettuja alalajityyppejä. Sci-fin lisäksi fantasia on hyvin lähellä myös kauhun lajityyppiä, puhtaan kauhun puolella fantasia kallistuu kun pelkoa aiheuttavat elementit ovat elokuvassa keskeisimmässä osassa. Koulukinon elokuvista fantasiaa ja kauhua yhdistellään mm. elokuvissa Pan´s Labyrinth ja Twilight. 

Lähteet:

• King, Geoff & Krzywinska, Tanya 2000: Science Fiction Cinema. From Outerspace to Cyberspace. Short Cuts – Introductions to Film Studies. London & New York: Wallflower.
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteiselokuva
• http://en.wikipedia.org/wiki/Fantasy_film
• http://www.filmsite.org/fantasyfilms.html

Koulukinon teemapaketteihin on koottu elokuvatärppejä ja oppimateriaaleja eri aiheista. Teemapaketteja löytyy monipuolisesti hyvän mielen elokuvista globaalikasvatukseen, historiallisista elokuvista kasvukertomuksiin ja sateenkaariaiheista kotimaisen elokuvan helmiin.