Elokuvan Girls Lost päähenkilöt, yläkouluikäiset Kim, Bella ja Momo eivät viihdy koulussa eivätkä pienessä, ahdasmielisessä yhteisössään, josta pakokeinona on ainoastaan tyttöjen välinen ystävyys ja heidän yhdessä luomansa fantasiamaailma. Koulun sisäisessä hierarkiassa tytöt ovat alimmaisella portaalla ja joutuvat kokemaan kiusausta sekä seksististä huutelua ja häirintää, johon opettajatkaan eivät puutu.

Elokuvassa koulu ja vapaa-ajalla muodostuvat nuorten ryhmittymät ovat paikkoja, joissa sukupuolen tekemiselle annetaan varsin kaksijakoiset ja tiukat rajat. Pojilta odotetaan stereotyyppisen maskuliinista ja tytöiltä feminiinistä käyttäytymistä. Kerronnallisesti elokuvaa voi pitää yhdistelmänä fantasia- ja kauhuelokuvallisia elementtejä sekä realistista, ajankohtaisiin sosiaalisiin ongelmiin pureutuvaa kerrontaa. Jälkimmäinen, sosiaalisrealistinen ote on varsin tuttu ruotsalaisista nuorisokuvauksista, joissa esimerkiksi seksuaalisen häirinnän, kouluväkivallan sekä tyttöjen ja poikien ongelmallisten suhteiden kuvaaminen on ollut varsin yleistä. Girls Lost on kuitenkin erityinen sekä fantasia- ja kauhuelokuvavaikutteidensa että sukupuolen moninaisuutta ja transsukupuolisuutta pohtivien teemojensa vuoksi.

Girls Lost ottaa kantaa sekä yhteiskunnan sukupuolittaviin rakenteisiin että keinoihin haastaa stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolesta sekä tehdä sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta toisin. Kimin, Bellan ja Momon elämässä avautuu uusi vaihe, kun he juovat Bellan kasvihuoneessa kasvaneen salaperäisen orkidean mettä, ja muuttuvat yön ajaksi tytöistä pojiksi. Muodonmuutos avaa heille uuden näkökulman arkiseen todellisuuteen, ja heidän paikkansa koulun ja vapaa-ajan arkisissa järjestyksissä muuttuu ratkaisevasti. Yöllä, poikien vartaloissa, he pääsevät mukaan poikien ryhmiin puistoissa ja teollisuusalueilla ja päivällä koulussa tyttöinä he uskaltavat kyseenalaistaa kiusaamista. Kimin kohdalla muutos on suurin, sillä hän huomaa olevansa pojan kehossa kotonaan ja päätyy juomaan mettä yhä uudelleen ja uudelleen.

Päähenkilöiden, erityisesti Kimin hahmon kautta elokuva käsittelee muunsukupuolisuutta, (transgender), sukupuolen liikkuvuuttta (gender fluidity) ja transsukupuolisuutta. Sukupuolen moninaisuus ja muunsukupuolisuus kyseenalaistavat kaksijakoisen, itsestään selvänä pidetyn jaottelun naisiin ja miehiin, tyttöihin ja poikiin. Muunsukupuolisuus kuvaa sukupuoli-identiteettiä, joka ei pelkisty miehen tai naisen identiteettiin, vaan voi olla esimerkiksi näiden yhdistelmä tai välimuoto. Muunsukupuolisuus nostaa esiin sukupuolen liukuvana, muuttuvana, elettynä ja ruumiillisena tekijänä. Kuten Transtukipisteen nettisivuilla todetaan sukupuolen moninaisuudesta:

Sukupuoli on moninainen eikä ainoastaan kaksinainen ilmiö. Sukupuoli on moninainen niin kehollisuuden, kulttuurin, tyylin kuin identiteettien alueilla. Naisen ja miehen raja on mahdollista ylittää, on mahdollista, ettei ihmisen kehollisuus ole yksiselitteisesti vain nais- tai miestyypillistä. Naisellisuus ei ole ainoastaan naisten eikä miehisyys ainoastaan miesten etuoikeus.

Elokuvan päähenkilö Kim kokee olevansa enemmän kotonaan pojan kehossa kuin tytön kehossa. Transsukupuolisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön sukupuoli ei vastaa sukupuolta, johon hänet on syntymässä biologisten piirteiden perusteella luokiteltu. Transsukupuolinen nainen, eli transnainen on määritelty syntymässä sukuelintensä perusteella mieheksi, ja transsukupuolinen mies eli transmies vastaavasti naiseksi. 

Tehtäviä

1. Keskustelkaa yhdessä ennen elokuvan katsomista lukemastanne Lauri Punamäen kolumnista, (sivu 37, Kaikki tytöt eivät kasva naisiksi) ja verratkaa sitä elokuvan antamaan kuvaan sukupuoli-ilmaisun mahdollisuuksista koulussa. Voitte nostaa keskustelun aiheeksi esimerkiksi seuraavia teemoja:

• Antaako koulu mahdollisuuksia ilmaista sukupuolisuutta monilla erilaisilla tavoilla?
• Näkyvätkö sukupuolen moninaisuus, muunsukupuolisuus ja transsukupuolisuus koulunne opetuksessa tarpeeksi?
• Onko koulussanne sukupuolisuuteen/seksuaalisuuteen liittyvää kiusaamista tai häirintää? Puututaanko siihen?
• Mitä mieltä olette elokuvan kohtauksesta, jossa opettaja puuttuu kiusaamistilanteeseen kehottamalla tyttöjä itse puolustautumaan ja sanomaan vastaan, jos heitä kiusataan?
• Mistä käsitykset ”oikeanlaisesta” tyttönä tai poikana olemisesta tulevat? Millainen on esimerkiksi median, ystäväpiirin tai perheen rooli? Miten näitä käsityksiä voidaan haastaa?

2. Lokakuussa 2016 Suomessa uutisoitiin Opetushallituksen Tasa-arvo on taitolaji -julkaisusta, joka painottaa sukupuolitietoista opetusta ja ohjausta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Sukupuolitietoisen opetuksen perusteet määritellään herkkyytenä sukupuolittaville yhteiskunnallisille ja kulttuurisille tekijöille ja tietoisuutena siitä, ettei opetus ohjaa tyttöjä ja poikia omiin, erillisiin ryhmiinsä. Sukupuolitietoisuus kattaa myös sukupuolen moninaisuuden. Lukekaa sukupuolitietoisesta opetuksesta täältä, ja keskustelkaa siitä yhdessä.

3. Elokuvan Girls Lost alkuperäinen, ruotsinkielinen nimi on Pojkarna, pojat. Keskustelkaa siitä, millaisia ennakkokäsityksiä nimet herättävät elokuvasta. Kumpi sopii teidän mielestänne elokuvalle paremmin ja miksi? Oletteko nähneet muita sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta tai transsukupuolisuutta käsitteleviä elokuvia?

4. Keskustelkaa Kimin suhteista Tonyyn ja Momoon. Miten tulkitsette Kimin ja Tonyn suhdetta? Entä miten Kimin ja Momon välinen suhde muuttuu muodonmuutosten jälkeen?