Elokuvan keskiössä on perheensä maatilalla asuva ja työskentelevä John. John on silminnähden tyytymätön niin elämäntilanteeseensa kuin itseensä. Hän tuntuu jämähtäneen paikoilleen, ilman suuntaa tulevasta.

1. Tutustukaa seuraavaan MLL:n Nuortennetin tekstiin, ja pohtikaa sen kautta Johnin yleistä hyvinvointia. Miten Johnin tyytymättömyys näkyy hänestä ulospäin? Miten ympärillä olevat ihmiset reagoivat Johnin turhautumiseen? Miten ja missä kohdissa elokuvaa Johnin hyvinvoinnin voi kyseenalaistaa, entä milloin hänestä pitäisi jopa huolestua?

Hyvään mielenterveyteen yhdistetään usein onnellisuus, iloisuus ja hyväntuulisuus. Mutta ihan kaikkien elämään kuuluvat myös esimerkiksi häpeän ja surun tunteet. Kun mieli voi hyvin, ihminen pystyy myös kestämään ajoittaisia vastoinkäymisiä paremmin. Ihminen pystyy näkemään omat kykynsä, käymään koulua, opiskelemaan tai työskentelemään ja tekemään muiden ihmisten kanssa mieluisia asioita. Myös terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä omalle jaksamiselle.

Meillä jokaisella on oma erilainen kokemus siitä, millainen on hyvä mielenterveys. Sen ylläpitäminen vaatii joka tapauksessa ponnisteluja ja sitä tukevia olosuhteita, ja niinpä ihmisille onkin kehittynyt monia, erilaisia keinoja, joilla he ylläpitävät omaa mielenterveyttään ja yleistä hyvinvointiaan.

Mielenterveys vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Nuoruusikä on aikaa, jolloin saattaa olla yhtenä hetkenä hyvällä tuulella, mutta jo seuraavana kaikki ottaa päähän. Aina tunteiden ailahtelussa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään nuoruusiän myllerryksistä ja joskus pahasta olosta selviämiseen voi tarvita apua ja tukea. Oman mielenterveyden parantamiseen voi tarvita tukea, jos paha olo rajoittaa toimintakykyä jollain tavalla.

(Lähde: MLL Nuortennetti)

2. Palatkaa vielä elokuvaan ja asettakaa itsenne Johnin ystävän asemaan. Miettikää seuraavan MLL Nuortennetin listauksen pohjalta neuvoja Johnille, miten hän voisi kohentaa vointiaan ja parantaa elämäntilannettaan.

Mielenterveyttä tukevat:

• Itsensä hyväksyminen ja itsensä kanssa toimeen tuleminen
• Itsensä arvostaminen
• Kyky ja halu oppia uutta
• Itsensä tarpeelliseksi tunteminen
• Mielekäs tekeminen ja harrastaminen
• Pettymysten ja vastoinkäymisten kestäminen
• Kyky selvittää ristiriitoja ja vaikeita tilanteita
• Joustavuus ja sopeutuminen
• Hyvät ystävät ja läheiset ihmiset
• Taito puhua mieltä painavista asioista
• Hyvät puhevälit vanhempien ja muun perheen kanssa
• Muiden arvostaminen ja auttaminen

(Lähde: MLL Nuortennetti)

Itsetunto ja tunteet

Tutustukaa seuraavaan MLL Nuortennetin tekstiin liittyen itsetuntoon ja omiin tunteisiin.

Oman itsensä tunteminen on terveen mielen peruspilareita. Hyvä itsetunto ei tarkoita ulkoista menestymistä vaan se on sisälläsi oleva tunne siitä, että olet hyvä ja arvokas. Itsetunto kertoo siitä, millaisia kykyjä itsessäsi arvostat. Jollekin opinnoissa menestyminen on tärkeää, toinen arvostaa sitä, että saa helposti uusia ystäviä.

Hyvä itsetunto voi olla jokaisella ihmisellä riippumatta siitä, miltä ihminen vaikuttaa ulospäin. Hyvin ujolla ja sosiaalisia tilanteita jännittävällä ihmisellä voi olla hyvä itsetunto ja toisaalta ulospäin itsevarmalta vaikuttavalla taas voi olla kielteinen käsitys itsestään. Itsetunnon pohja muodostetaan jo vauvaiässä ja siihen vaikuttaa se, miten tarpeisiimme ja tunteisiimme on vauvana vastattu. Itsetunto kuitenkin kehittyy läpi elämän ja siihen voi vaikuttaa. Omaa itsetuntoasi voit vahvistaa kiinnittämällä huomiota hyviin puoliisi ja siihen, mikä onkaan itselle tärkeää.

Lähde: MLL Nuortennetti

Pohtikaa edellisen tekstin ja seuraavan listauksen pohjalta, mistä Johnin ihmisarkuus ja etäisyys ihmissuhteiden osalta voisi johtua. Miksi Johnilla ei ole seurustelukumppania, miksi vanhojen tuttujen tapaaminen tuntuu raskaalta, entä miksi taas työt eivät ota sujuakseen maatilalla? Pohtikaa myös miksi juuri Gheorghe saa Johnin avautumaan ja lämpenemään ihmissuhteelle satunnaisen seksisuhteen sijaan? Mitä John taas oppii Gheorghelta niin itsestään kuin ihmissuhteista?

Syy ahdistukseen on monen asian summa

• Turvattomassa perheessä lapsuutensa elänyt voi kokea muita helpommin ahdistuksen tunteita myös aikuisena.
• Vanhempien kasvatustapa voi vaikuttaa: jos maailma on esitelty lapselle vaarallisena paikkana, voi myöhemminkin elämässään tuntea epämääräistä pelkoa uusia asioita kohdatessaan.
• Jos ei ole saanut lapsena osoittaa pelkoa, vihaa tai ahdistusta, voi näitä tunteita olla vaikeaa käsitellä myös myöhemmin.
• Myös persoonalliset ja perintötekijät vaikuttavat. Toiset vain jännittävät enemmän kuin toiset ja ahdistuvat helpommin.
• Erilaiset tilannekohtaiset asiat, kuten stressi ja väsymys, lisäävät ahdistusherkkyyttä ja ahdistuksen voimakkuutta.

(Lähde: MLL Nuortennetti)

Seksuaalisuus

John on kiinnostunut miehistä mutta ainoastaan satunnaisen seksin muodossa. Seksuaalisesta suuntautumisestaan John ei puhu eikä tykkää muutenkaan nostaa asiaa esille. John ei kuitenkaan arkaile miesten kanssa seksin suhteen ja hän toimiikin usein aloitteentekijänä.

Katsokaa tehtävän pohjaksi Setan tuottama video seksuaalisesta suuntautumisesta ja tehkää siihen liittyvä tehtävä:

• ”Moninaisuus on meissä!” -video (kesto 20 min)
• Keskusteluvinkkejä videoon 

Pohtikaa seuraavan tekstin valossa Johnin seksuaalista suuntautumista, miten hän itse suhtautuu siihen ja miten taas muut suhtautuvat asiaan. Ketkä kaikki tietävät Johnin seksuaalisesta suuntautumisesta? Miten Johnin seksikumppanit suhtautuvat asiaan? Minkälainen ilmapiiri Johnin kotikylässä vallitsee seksuaalista suuntautumista, ulkomaalaisia tmv. normista poikkeavaa kohtaan?

Ulostulo voi herättää perheen läheisissä ihmisissä monenlaisia reaktioita. Esimerkiksi ulostulleen nuoren vanhempi tai läheinen aikuinen voi tuntea helpotusta ja iloa nuoren puolesta sekä hyvää mieltä siitä, että nuori on uskaltanut jakaa ison asian hänen kanssaan.

Samalla uutinen voi kuitenkin myös herättää huolta aikuisessa. Hän voi olla huolissaan esimerkiksi siitä, tuleeko nuori kokemaan syrjintää tai ennakkoluuloja. Joskus ulostulo voi myös tulla aikuiselle yllätyksenä ja voi olla, että hän tarvitsee aikaa uutisen sulatteluun. Moni tämän päivän aikuinen on syntynyt aikana, jolloin seksuaalisesta suuntautumisesta ei puhuttu julkisesti ja esimerkiksi homo- tai biseksuaalisuutta piiloteltiin. Tämän vuoksi aiheesta voi olla aikuisille vaikea puhua, ja vanhemmilta voi puuttua sanoja ja tapoja puhua seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolen moninaisuudesta. Joskus läheisillä ihmisillä saattaa olla myös kielteisiä ennakkoluuloja, asenteita tai arvoja sukupuolen moninaisuuteen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen.

Lähde: MLL Nuortennetti

Keskustelkaa vielä lopuksi ryhmän kesken, miten omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan voisi puhua, missä ympäristössä ja kenen kanssa. Ottakaa selvää, mistä ja kenen taholta voi löytää apua omien ajatusten ja tuntemuksien selvittämiseen ja läpikäyntiin. Pohtikaa myös, miten esimerkiksi luokan tai työryhmän ilmapiiriä voisi parantaa asian suhteen, jotta kaikilla olisi hyvä olla.