Mediakritiikki, televisiojournalismin etiikka ja tehtävät
1. Mitä 1950-luvun televisiokulttuuriin liittyvää elokuvasta voi löytää?(nopeasti vaihdettavat lavasteet, ahtaat studiot, sponsoreiden mainokset, ohjelmien lajityyppien muotoutuminen jne.)
2. Lukekaa seuraava lainaus. Mitä ajattelette Postmanin mielipiteistä, voiko hänen näkemyksiään yleistää esimerkiksi suomalaiseen televisioon?
”Amerikkalainen mediatutkija Neil Postman onkin kirjassaan Huvitamme itsemme hengiltä (1985) saanut aiheen todeta, että televisioväline tuhoaa vakavan ja harkitsevan keskustelun yhteiskunnasta, kun sen sijaan painettu sana suosii syvällisempää miettimistä. Postman sanoo, että television hallitsemassa amerikkalaisessa kulttuurissa julkinen keskustelu omaksuu viihteen muodon. Amerikkalaista nykykulttuuria Postman sanoo kulttuuriksi, jonka informaatio, ajatukset ja tietoteoria saavat muotonsa televisiosta, eikä painetusta sanasta. Kahteen niin radikaalisti erilaiseen viestimeen kuin painettuun sanaan ja televisioon eivät hänen mukaansa mitenkään voi sopia samat ajatukset. Kun painetun sanan merkitys vähenee, täytyy politiikan, uskonnon, koulutuksen ja kaikkien julkisuuden alueiden sisällön myös muuttua ja niiden sisältö täytyy valaa uudestaan puitteisiin, jotka sopivat televisioon. Ja televisio välineenä suosii viihteellisyyttä, pinnallisuutta.”
(http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/ 0viestinta/tiedotusoppi/johdatusviestintatieteisiin/luento5.8.3.html)
3. Suomessa yleisradiotoiminnasta, sen tehtävistä ja periaatteista on säädetty laissa seuraavasti:
7 §
Julkinen palvelu
Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheisja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa.
Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;
2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;
3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasaarvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;
4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;
5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;
6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;
7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/ 20050635?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=yleisradio)
- Miten näitä tehtäviä käytännössä toteutetaan ja toteutuvatko ne ylipäätään? Mainitkaa ohjelmaesimerkkejä televisiotoiminnan parista. Mitkä ohjelmat esimerkiksi tarjoavat mahdollisuuksia oppimiseen?
- Järjestäkää luokassa väittely television tehtävistä. Toinen puoli argumentoi viihteellisen, toinen valistavan television puolesta. Molemmat puolet valmistelevat osuutensa ja kehittävät perusteluja ja esimerkkejä väitteidensä tueksi.
- Järjestäkää luokassa gallup-kysely television käytöstä. Mitä kanavia ja millaisia ohjelmia katsotaan eniten? Montako tuntia päivässä televisiota katsotaan? Mikä on viihteen ja mikä asiaohjelmien (kuten uutisten) osuus tästä tuntimäärästä? Jokainen kirjaa vastaukset ylös ja tuloksista tehdään yhteenveto.
- Muistelkaa Murrow´n elokuvassa pitämää puhetta ja tiivistäkää sen sisältö ja keskeisimmät kohdat. Mitä keinoja Murrow käyttää kuulijan vakuuttamiseksi? Miten hän argumentoi? Arvioikaa puheen vakuuttavuutta. Voiko puheesta löytää vieläkin ajankohtaisia teemoja? Laatikaa ryhmissä vastaavanlainen puhe nykypäivän näkökulmasta.
- Mikä on mielestänne elokuvan sanoma median ja journalistien etiikkaan liittyen? (Ohjaaja George Clooney on sanonut auktoriteettien kyseenalaistamisen olevan journalistien isänmaallinen velvollisuus ja että rahalle ja kapitalismille ei saisi mediassa antaa valtaa. Hänen mukaansa elokuvassa on kyse myös journalismin vastuusta ja että yksi elokuvan tavoitteista on saada ihmiset pohtimaan mitä demokratia on ja miten vaarallista pelon käyttö aseena voi olla.)
- Katsokaa luokassa jotain television keskusteluohjelmaa. Analysoikaa keskustelun kulkua ja ohjelman rakennetta ja osapuolten rooleja.
Lähteitä:
- Aslama, Minna 1998. ”Vuorojen karusellissa”. Näkökulma televisiokeskustelujen vuorovaikutukseen. Teoksessa Media-analyysi. Tekstistä tulkintaan. Toimittaneet Anu Kantola – Inka Moring – Esa Väliverronen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
- Bourdieu, Pierre 1999. Televisiosta. Helsinki: Otava.
- Herkman, Juha 2001. Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Tampere: Vastapaino
- Hietala,Veijo 1996. Ruudun Hurma. Johdatus TV – kulttuuriin. YLE-Opetuspalvelut.
- Paukku, Eero 2004. Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 23/2004.
- Pietilä, Veikko 1995. Tv-uutisista, hyvää iltaa. Merkityksen ulottuvuudet televisiouutisjutuissa. Tampere: Vastapaino.
- http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/televisio/ luento1.html (Television historiaa)
- Yleisön puolesta. Puheenvuoroja mediakeskusteluun 2004. Toimittaneet Liisa Mirjam Helimäki – Petteri Pavas – Pentti Riuttu. Jyväskylä: PS-kustannus.
- http://www.tvhistory.tv/1950-1959.htm (englanniksi, amerikkalainen televisio 1950 -luvulla)
© Koulukino 2024
