Hankkikaa enemmän tietoa inkvisitiosta tietokilpailu avulla. Muodostakaa joukkueet ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin erilaisten lähteiden avulla, käyttäkää siis aikaa tiedon etsimiseen. Esitelkää lopuksi muille vastauksenne, mikä ryhmä löysi perusteellisimmat vastaukset? Verratkaa hankkimianne tietoja mielikuviin, joita teillä aikaisemmin oli.
(Sana tulee latinan tutkimista tarkoittavasta inquisitio sanasta. Inkvisitio oli roomalaiskatolisen kirkon alaisuudessa toimiva puhdasoppisuutta vaaliva tutkimuselin. Paavi perusti inkvisition varhaiskeskiajalla taistelemaan harhaoppisuutta vastaan ja siitä muodostui aikansa tehokkain tutkimuselin. Uuden ajan alussa inkvisitio uudistettiin. Kyseessä oli siis paavillinen oikeus- ja tuomioistuin, joka vastusti kerettiläisyyttä.)
(Kerettiläinen kieltää tietoisesti kirkon viralliset opinkappaleet ja kannattaa kirkon virallisten oppien kanssa ristiriidassa olevia ajatuksia. Sana tarkoittaa siis harhaoppisuutta, jota vastaan katolinen kirkko inkvisitio aseenaan taisteli valta-asemansa säilyttääkseen.)
-
Milloin inkvisitio toimi?
(Inkvisition toiminnan pohja luotiin 1184, varsinaisesti se sai alkunsa paavi Gregorius IX:n käskystä vuonna 1231 ja siitä kehittyi harhaoppeja vastustava pysyvä kirkollinen instituutio. 1542 perustettiin Rooman inkvisitio protestantismin vastustamiseksi. Espanjan inkvisition toiminta loppui 1854.)
-
Missä inkvisitio toimi ja mihin sen vaikutus ulottui?
(Inkvisition toiminta keskittyi keskiajalla Etelä-Ranskaan ja Pohjois-Italiaan. Vuonna 1478 tominta levisi Espanjaan paavi Sixtus IV:n antamalla määräyksellä. Espanjan inkvisition vaikutti myös Sisiliassa ja Alankomaissa 1500-luvun alkupuolelta lähtien. Inkvistio toimin vain katolisissa maissa ja protestanttiset maat jäivät sen ulkopuolelle.)
(Inkvisitio käytti tutkimusmenetelmänään inkvisitorista prosessia, jonka päämääränä oli selvittää totuus, saada kirkon poluilta harhautunut tunnustamaan ja palaamaan oikean uskon tielle. Myös paavi Innocentius IV:N vuonna 1252 laillistama kidutus oli käytössä inkvisitorisessa
prosessissa. Inkvisitio ei kuitenkaan todellisuudessa käyttänyt laajasti niin julmia menetelmiä kuin nykyisin usein ajatellaan ja tutkintamenetelmät olivat tarkoin säädeltyjä.)
Inkvisition mysteerin avaamiseksi voi käyttää seuraavia lähteitä:
-
Baigent, Michael – Leigh, Richard 1999: The Inquisition. London: Penguin Books.
-
Kamen, Henry Arthur Francis 1988: The Spanish Inquisition. A Historical Revision. Yale University Press.
-
Netanyahu, B. 2001: The Origins of Inquisition in Fifteenth century Spain. New York Review Books.
-
Lea, Henry Charles 1966: History of the Inquisition of Spain.
Tietoa löytyy myös noitavainoja käsittelevästä kirjallisuudesta, esimerkiksi:
-
Guillou, Jan 2004: Noitien asianajaja. Helsinki: Johnny Kniga.
-
Early Modern European Witchcraft 1990. Toimittaneet B. Ankarloo and G. Henningsen
-
Nenonen, Marko 2006: Noitavainot Euroopassa. Myytin synty. Jyväskylä: Atena.
2. Katolista kirkkoa on usein arvosteltu inkvisition toiminnan pohjalta. Puolustukseksi on esitetty esimerkiksi seuraavanlaisia perusteluja:
”Inkvisitio on varmasti yksi eniten ja laajimmin väärinymmärretyistä katoliseen kirkkoon liittyvistä asioista. Ristiretkien ohella ja ehkä vielä useammin sitä käytetään kirkonvastaisena taikasanana, jonka takana piilee monesti täysi tietämättömyys siitä, mistä inkvisitiossa ylipäätään oli kysymys. Sana inkvisitio itsessään tarkoittaa kyselyä, ja juuri kyselystä inkvisitiossa olikin kyse – se ei ollut kirkon keino etsiä käsiinsä, kiduttaa ja teloittaa vääräoppisia. On itse asiassa hieman harhaanjohtavaa puhua inkvisitiosta yksikössä, sillä todellisuudessa inkvisitioita oli monia eri vuosisatoina eri paikoissa, ja ne kohdistuivat eri ryhmiin. Pahamaineisin yleisen käsityksen mukaan oli Espanjan inkvisitio, jonka on joskus väitetty surmanneen miljoonittain ihmisiä.
Todellisuudessa inkvisitio ei surmannut eikä kirkko tappanut. Sen sijaan valtio, joka oli kristillinen toisin kuin nykyään, piti harhaoppia tai valheellista kristillisyyttä (Espanjan inkvisitio kohdistui valheellisiin juutalaisiin ja islamilaisiin ”käännynnäisiin” ja heidän aiheuttamaansa yhteiskunnalliseen vaaraan) raskaana rikoksena. Valtio pyysi kirkkoa tutkimaan epäiltyjä, ja jos joku todettiin syylliseksi eikä hän suostunut katumaan, hänet luovutettiin valtiolle, joka pani rangaistukset täytäntöön.
Myös surmattujen lukuja on liioiteltu rajusti katolisvastaisissa teoksissa. Jotkut esitetyt luvut ovat olleet niin suuria (kymmeniä miljoonia), että ne olisivat vaatineet koko Euroopan tuonaikaisen väestön surmaamista! Tosiasiassa kuolemaan tuomittiin vain muutamia tuhansia pitkällä aikavälillä. Inkvisitio ei ollut raaempi eikä epäoikeudenmukaisempi kuin muut tuonaikaiset tuomioistuimet. Päinvastoin sillä oli hyvä maine, koska todistusaineistot punnittiin erittäin tarkkaan ennen tuomiota. On olemassa merkintöjä tapauksista, joissa maallisessa oikeudessa syytetty lausui jumalanpilkkoja vain siksi, että hänen tapauksensa siirrettäisiin inkvisition tutkittavaksi.”
(http://hyviauutisia.wordpress.com/paavi-jakirkko/kirkon-skandaalit/)
-
Keskustelkaa puolustuksesta ja sen tarpeellisuudesta, millä tavalla historian virheisiin ja menneisyyden rikkomuksiin pitäisi suhtautua?
3. Ottakaa inkvisition uhrin näkökulma: kirjoittakaa elokuvan traagisen hahmon Natalie Portmanin esittämän Inés Bilbatúan tarina minämuotoiseksi kuvaukseksi tapahtumaketjusta. Täydentäkää myös elokuvan juonen aukot, ne asiat jotka Inésin tarinasta jätetään kertomatta. Inés on fiktiivinen henkilö, mutta miettikää olisiko hänen kohtalonsa voinut olla todellinen. Kuka voisi olla nykyisin samassa asemassa ja mikä voisi olla nykypäivän inkvisitio? Löydättekö elokuvan kuvaamasta historiasta yhteyksiä nykypäivään? Mitä Goyan aaveet voisi opettaa nykyihmiselle?