keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Poimintoja suomalaisista väkivaltatilastoista ja -tutkimuksista

Poimintojen fokus on nuorten kokemassa väkivallassa

Väestöliiton toteuttaman kahdeksasluokkalaisille suunnatun kouluterveyskyselyn (Kontula & Meriläinen 2007) mukaan 24% tytöistä ja 16 % pojista oli kokenut seksuaalista häirintää. Häirintä oli tutkimuksessa ei-toivottuja härskejä puheita ja seksin ehdottelua.

Yläkoulussa ja lukiossa sekä tytöt että pojat ilmoittavat kokeneensa seksuaalisesti loukkaavaa nimittelyä (esim. homottelua ja huorittelua) lähes yhtä paljon. Peruskoulussa loukkaava nimittely oli kuitenkin yleisempää kuin lukiossa (peruskoulussa 42 %, lukiossa 34 %). Ammatillisissa oppilaitoksissa tytöt kokevat loukkaavaa nimittelyä selkeästi poikia useammin (tytöistä 47 %, pojista 30 %). (Kouluterveyskysely 2010–2011).

Nimittely näyttää kohdistuvan tasaisesti kaikkiin nuoriin seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat nimittelyä muita nuoria enemmän. 36 % seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista on joutunut koulu-urallaan kiusatuksi seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolivähemmistöön kuulumisensa vuoksi. Eniten kiusaamista olivat kokeneet sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret.  (Huotari et al. 2011.)

Vastikkeellinen seksi

Vuoden 2011 Kouluterveyskyselyn tietojen mukaan 5–9 prosentille tytöistä ja 2–3 prosentille pojista oli tarjottu rahaa tai jotain muuta vastineeksi seksistä. Kysely perustuu yli 180 000 nuoren vastauksiin. Jo näiden vastaajien joukossa ilmiön kohdanneita nuoria on useita tuhansia.

Seksuaalinen häirintä ja väkivalta verkkoympäristössä

Tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on ilmiönä laaja-alaisempi kuin poikien kokema. Varsinkin tytöt kohtaavat arjessaan ruumiin muotojen arviointia, kähmintää, koskettelua, seksuaalimoraalin kyseenalaistamista, seksiehdotuksia, lähentelyä ja käyttäytymisen asiatonta kommentointia. Poikien kokema fyysinen häirintä näyttäisi olevan selvästi harvinaisempaa kuin tytöillä. Uimahalli erottuu kuitenkin poikiin kohdistuvan häirinnän tilana (Aaltonen 2006.)

Pelastakaa Lapset ry ja Helsingin Virtuaalisen lähipoliisin selvityksen (2011) mukaan 10-16 –vuotiaista vastanneista 33%:lle aikuinen oli lähettänyt netin kautta seksuaalisesti häiritseviä viestejä, kuvia ja videoita. Kaikista alle 16-vuotiaista vastaajista joka neljäs kertoi käyneensä internetin välityksellä itseään selvästi vanhemman tai aikuisen henkilön kanssa seksuaalisävytteisiä keskusteluja, jotka ovat liittyneet esimerkiksi seksin harrastamiseen tai sukupuolielimiin. Tytöistä näin vastasi 31 % ja pojista 13 %.

Alle 16-vuotiaista vastaajista 37 % kertoi jonkun pyytäneen internetin kautta vastaajaa lähettämään itsestään vähäpukeisia tai alastomia valokuvia. Näin vastasi alle 16-vuotiaista tytöistä yli puolet ja pojista reilut kymmenen prosenttia.

Alle 16-vuotiaista vastaajista joka kolmas kertoi jonkun tuntemattoman henkilön ehdottaneen vastaajalle seksiä internetin kautta. Tytöt olivat vastaanottaneet seksiehdotuksia poikia useammin: alle 16-vuotiaista tytöistä jopa lähes puolet (48 %) kertoi saaneensa seksiehdotuksia, mutta pojistakin 15 %.

Virtuaalisen lähipoliisin toimintakertomuksen mukaan vuonna 2010 poliisi aloitti rikostutkinnan 139 virtuaaliympäristössä tapahtuneesta rikoksesta. Selvästi suurin osa näistä oli seksuaalirikoksia, joiden jäljille päästiin seksuaalisesta häirinnästä tai ahdistelusta tehdyn ilmoituksen tai avunpyynnön avulla.

Nettipoliisi Marko Forss on sanonut, että tällä hetkellä suurin ongelma verkkoympäristössä on nuoriin tyttöihin kohdistuva seksuaalinen häirintä.

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja seurusteluväkivalta

Poliisiammattikorkeakoulun selvityksissä 2009 ja 2010 seksuaalisen väkivalta ja seksuaalioikeuden loukkaukset ovat sukupuolittuneita. Selvityksessä ”Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö rikosilmoituksissa” (Humppi, 2009)  90 % seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva rikosilmoitus koski tyttöjä, 60% uhreista 12-14 v. Toisessa, nuorten seurusteluväkivaltaa koskevassa tutkimuksessa vakavimmat teot ja vammat keskittyvät tytöille. Tyttöjen kokema väkivalta tapahtui yleensä yksityisessä tilassa. Seksuaalinen väkivalta kohdistui tämän tutkimuksen mukaan lähes yksinomaan tyttöihin. Vastaajina olivat 5775 yhdeksäsluokkalaista nuorta. (Niemi, 2010: Seurusteluväkivalta nuorten kokemana).

Seksuaalinen väkivalta, yli 15 v

Seksuaalinen väkivalta on voimakkaasti sukupuolittunut ilmiö. Uhritutkimusten perusteella seksuaalinen väkivalta kohdistuu pääosin naisiin. Naisista seksuaalista väkivaltaa on 15 vuotta täytettyään kokenut 18,2 % ja miehistä 2,5 %. (Tuhansien iskujen maa, 2010. HEUNI, Heiskanen & Ruuskanen)

Maahanmuuttajanaisten ja tyttöjen kokema väkivalta on tyypillisesti parisuhde- ja perheväkivaltaa (Keskinen, 2011). Suomessa toteutetuista pakkoavioliitoista tai tyttöjen sukuelinten silvonnasta ei ole saatavilla luotettavia numeerisia tietoja.

 

Lähteet siinä järjestyksessä kuin ne ilmenevät tekstissä:

Väestöliiton toteuttamat kouluterveyskyselyt 2007 ja 2011.

Syrjintä koulutuksessa ja vapaa-ajalla. Kari Huotari, Sinikka Törmä ja Kati Tuokkola, 2011.

Tytöt, pojat ja sukupuolinen häirintä. Sanna Aaltonen, 2006.

Pelastakaa Lapset ry:n ja Helsingin Virtuaalisen lähipoliisin selvitys seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta verkkoympäristössä, 2011.

Virtuaalisen lähipoliisin toimintakertomus vuonna, 2010.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö rikosilmoituksissa. Sanna-Mari Humppi, 2009.

Seurusteluväkivalta nuorten kokemana, Jenni Niemi, 2010.

Tuhansien iskujen maa. Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen, 2010.

Maahanmuuttajanaisten kokema väkivalta Euroopassa. Suvi Keskinen, 2010.