Vuonna 1984 Huovinen sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon teoksestaan Puukansan tarina. Vuonna 1983 Veikko Huovinen promovoitiin filosofian kunniatohtoriksi Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Perusteluissa korostettiin hänen ansioitaan erityisesti pohjoisen ihmisen ja luonnon kuvaajana. Vuonna 1999 Veikko Huovinen sai professorin arvonimen pitkäaikaisesta työstään suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin saralla.

 

Tuotanto

Kirjailijaprofessori Veikko Huovinen tunnetaan ennen kaikkea romaaneistaan ja novellikokoelmistaan, joita on ilmestynyt yli kolmekymmentä. Vähemmän tunnettuja ovat hänen lukuisat kirjoituksensa lehdissä ja kokoomateoksissa. Juttujen kirjo ulottuu huovismaisesta huumorista ja satiirista muisteluksiin ja asiateksteihin.

 

Veikko Huovisen ensimmäinen julkaistu kirjoitus oli "Joulukuusi ja teeret" Metsästys ja Kalastus -lehden joulunumerossa 1948. Ensimmäinen kirja oli novellikokoelma Hirri, joka ilmestyi keväällä 1950 kirjailijan 23-vuotispäivän kynnyksellä. Huomiota karttelevana metsäylioppilaana Huovinen olisi halunnut julkaista esikoisteoksensa salanimellä, mutta kustantaja ei tähän suostunut.

 

Kaksi vuotta myöhemmin ilmestyi koko tulevan kirjailijanuran kivijalaksi muodostunut romaani Havukka-ahon ajattelija, jonka päähenkilö Konsta Pylkkänen oli esittäytynyt suomalaiselle lukijakunnalle jo muutamissa Hirrin novelleissa ja lehtikirjoituksissa. Huovisen tavaramerkiksi ovat muodostuneet hänen huovismaiset novellinsa – humoreskit, lyhyet erikoiset, littlejutut, novellistiset jutelmat tai millä nimellä niitä sitten halutaankin kutsua. Sen sijaan asiatekstit ovat ehkä vähiten tunnettu puoli Huovisen monipuolisesta tuotannosta. Tietokirjoittajankin rooli tuli kuitenkin Huoviselle  tutuksi jo uran alkuvaiheissa, mistä on osoituksena mm. laaja Kainuun maakunnan esittely vuonna 1954 ilmestyneessä Meidän maa -teoksessa. Kauno- ja tietokirjallinen ote yhdistyivät vaikuttavalla tavalla teoksessa Puukansan tarina, joka oli vuonna 1984 Finlandiapalkintoehdokas ja tuotti Huoviselle valtion tiedonjulkistamispalkinnon.

 

Huovinen on omien kirjojen kirjoittamisen ohella toiminut myös kirjojen toimittajana ja kuvateosten tekstien tekijänä. Hänen teoksistaan valkokankaalle 

ovat Havukka-ahon ajattelijan lisäksi päätyneet Lampaansyöjät (1972) sekä Koirankynnen leikkaaja (2004). Televisiosovitukset on tehty mm.

Hamstereista (1982) sekä Lentsusta (1990).

 

Havukka-ahon ajattelijalla oli Huovisen läpimurtoteoksena erityinen merkitys hänen urallaan ja kirjailija onkin ollut tarkka romaaninsa elokuvaoikeuksista. ”Hän halusi olla vakuuttunut siitä, että tekijät pystyvät tekemään elokuvan siinä muodossa kuin hän toivoisi. Näin olen kuitenkin ymmärtänyt, että Havukka-ahon ajattelija on hänen tärkein teoksensa, ja hänen alter egonsa esiintyy siinä. Pitkä valmistelu myös kypsytti kaikkia tekijöitä, ja vaikka se oli hyvin vaikeata yhdessä vaiheessa, niin meillä on sellainen olo, että kaikki kuitenkin meni niin kuin piti. Me emme olisi voineet tehdä tällaista elokuvaa yhtään aikaisemmin.” Kertoo elokuvan tuottaja Marko Röhr elokuvan tekoprosessista, johon kirjailija itsekin keskustelujen kautta suurella panoksella osallistui.

 

(Lähteet:
Kajaanin kaupunginkirjaston ”Puoli vuosisataa sinisiä ajatuksia” -sivusto http://213.143.184.82/kirjasto/huovinen/ura.htm
 

Yle Kainuu/ Katja Oittinen http://yle.fi/alueet/kainuu/2009/11/havukkaahon_ajattelija_-elokuva_sai_maailman_ensiiltansa_1208158.html)