1. Kirjastoista löytyy Hella Wuolijoen näytelmiä: valitkaa esim. Niskavuoren Heta. Tutustukaa näytelmään – valitkaa jokin kiinnostava kohtaus, jakakaa roolit ja lukekaa kohtaus suomifilmityyliin. Tutustukaa Hetan tarinaan myös Ylen Elävässä arkistossa. Keskustelkaa.

2. Keskustelkaa millaiselta Wuolijoen 1930-50-luvuilla kirjoitettu kieli maistuu? Miten se eroaa tämän päivän kielestä?

3. Hella Wuolijoki on ollut kiistatta yksi Suomen kirjallisuuden värikkäimpiä ja kiistellyimpiä henkilöitä. Wuolijoki itse on luonnehtinut itseään sanomalla ” Minä nyt olen  kertakaikkiaan semmoinen, että en mene portista, vaan kiipeän korkeimmalta kohdalta aidan yli silläkin uhalla, että hame repeytyisi”.

Wuolijoen Niskavuori-sarja muodostaa Hella Wuolijoen tuotannosta  määrällisesti vain noin runsaan neljänneksen, mutta se on ollut sekä sen menestynein että taiteellisesti  kestävin ja ansioikkain osa. Niskavuoren naiset (1936), Niskavuoren leipä (1938) Niskavuoren nuori emäntä (1940),  Niskavuoren Heta (1950) Entäs nyt, Niskavuori? (1953)

(Sain roolin johon en mahdu. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. (1989), toim. Maria-Liisa Nevala)

Edelleen suomalaisissa teatterissa esitetään vuosittain Niskavuori-näytelmiä – ne ovat saavuttaneet suomalaisessa kirjallisuus- ja teatterihistoriassa klassikon aseman – miksi? Pohtikaa yhdessä tätä asiaa.

4. Kirjoittakaa lyhyt kohtaus Hella Wuolijoen tyyliin pienissä ryhmissä oma keksimäänne näytelmään. Keksikää hahmoille nimet ja näytelmälle nimi. Näytelkää kohtaus muille ryhmille.

5. Hella Wuolijoki kirjoitti salanimillä Juhani Tervapää ja Felix Tuli. Miksi?

6. Myös kirjailija Pirkko Saisio on kirjoittanut salanimillä Jukka Larsson ja Ewa Wein. Miksi? Ottakaa selvää.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pirkko_Saisio#Nimileikkej.C3.A4

7. Keskustelkaa salanimellä kirjoittamisesta. Kirjallisessa maailmassa kirjailijan persoonalla on perinteisesti ollut aina hyvin suuri merkitys teoksen vastaanottoon. Mitä se kertoo lukijoista, meistä?